Oikeustaju http://esa-jussisalminen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/142897/all Sat, 24 Mar 2018 12:23:06 +0200 fi Noitarovio palaa? http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252790-noitarovio-palaa <p>Muinoin poltettiin noitana roviolla, jos joku vain keksi jostain syyttää ja ellei kyennyt itseään syyttömäksi todistamaan. Ollaanko nyt palaamassa moiseen aikaan? Onko oikeuslaitos kohta tarpeeton?</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyään tuntuu olevan muotia, ettei erimielisyyksiä yritetäkään selvittää kahden kesken tai oikeussalissa, vaan mennään ensimmäisenä julkisuuteen heittämään syytöksiä. Siitä seuraa se, että media muodostaa somekansan tuella lynkkausjoukon, jota harva uskaltaa vastustaa. Etenkin julkisuuden henkilöllä kynnys lähteä puolustamaan väärin kohdeltua oman lynkkauksensa uhalla on äärimmäisen suuri. Vaikka syytetty sitten lopulta todettaisiin syyttömäksi, niin julkisen kohumyllyn jälkeen hänellä tulee aina olemaan syyllisen leima otsassaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tolkun suomalainen ei ole ensimmäisenä latomassa puita rovioon.</p><p>Syytön kunnes toisin todistetaan &ndash; vai miten se menikään?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muinoin poltettiin noitana roviolla, jos joku vain keksi jostain syyttää ja ellei kyennyt itseään syyttömäksi todistamaan. Ollaanko nyt palaamassa moiseen aikaan? Onko oikeuslaitos kohta tarpeeton?

 

Nykyään tuntuu olevan muotia, ettei erimielisyyksiä yritetäkään selvittää kahden kesken tai oikeussalissa, vaan mennään ensimmäisenä julkisuuteen heittämään syytöksiä. Siitä seuraa se, että media muodostaa somekansan tuella lynkkausjoukon, jota harva uskaltaa vastustaa. Etenkin julkisuuden henkilöllä kynnys lähteä puolustamaan väärin kohdeltua oman lynkkauksensa uhalla on äärimmäisen suuri. Vaikka syytetty sitten lopulta todettaisiin syyttömäksi, niin julkisen kohumyllyn jälkeen hänellä tulee aina olemaan syyllisen leima otsassaan.

 

Tolkun suomalainen ei ole ensimmäisenä latomassa puita rovioon.

Syytön kunnes toisin todistetaan – vai miten se menikään?

]]>
2 http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252790-noitarovio-palaa#comments Julkinen lynkkaus Kansan oikeustaju Oikeustaju Syyllinen Syytön Sat, 24 Mar 2018 10:23:06 +0000 Toni Jalonen http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252790-noitarovio-palaa
- Anna-Maja Henriksson, oliko Turun hovioikeuden päätös lainvastainen? http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246608-anna-maja-henriksson-oliko-turun-hovioikeuden-paatos-lainvastainen <p>Ex-oikeusministerin ulostulo on oikeansuuntainen, mutta riiittääkö se? Turun hovioikeus on nähdäkseni tehnyt täydessä ymmärryksessä lainvastaisen päätöksen 10-vuotiaan tytön tapauksessa ignoroimalla raiskauksen kriteerinä pidettävää seikastoa kuten mm. yhteiskunnan lainsäädännössään ja tunnetussa perinnekonventiossaan seksuaalisen väärinkäytön lapsiuhrin puolesta tekemän lähtökohtaisen kieltäytymispäätöksen tämän ollessa itse ikänsä puolesta ko. asiassa relevanttiin tahdonmuodostukseen ja -ilmaisuun kykenemätön ja äänivallaton. Kuten <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005464151.html" target="_blank"><u>Anna-Maja Henriksson on todennut, lapsen ei tarvitse puolustautua</u></a>.&nbsp;</p><p>Yhteiskunnalla on oikeusvaltiossa oltava keinot myös saattaa sen edun vastaisen päätöksen mukamas teknisestä pakkosyystä tehneet oikeusoppineet vastuuseen tarvittaessa nopeallakin toteumajänteellä. Vaikka rangaistusasteikko on törkeässä raiskauksessa ja törkeässä hyväksikäytössä lähes sama, asialla on suuri periaatteellinen merkitys tarkasteltaessa sovellettuja rikosnimikkeitä niiden yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitävyysnäkökulmasta. &#39;Raiskaus&#39; on yleisessä kielenkäytössä aina voimakkaasti tuomittava teko, mutta &#39;hyväksikäyttö&#39; mielletään useimmiten myönteiseksi hyödyntämiseksi ja voi rikoskontekstissakin tarkoittaa jopa &#39;hyvänäpitoa&#39;.&nbsp;</p><p>Lapsen pedofiilinen väkisinmakaaminen on rikoksena hyvinkin verrattavissa vakavuusasteeltaan keski-ikäisen murhaamiseen, koska molemmissa tuhotaan uhrin elämää käytännössä useampi kuin yksi vuosikymmen. Miltä muuten kuulostaisi, jos muunkinlaisissa kuin seksuaalisissa väkivaltarikoksissa puhuttaisiin vaikkapa &#39;pahoinpitelyn&#39; sijaan &#39;hyvinpitelystä&#39; silloin, kun rikoksentekijän oletetaan saavan väkivallasta sairasta sadistista mielihyvää? Eikö ns. väkisinmakaaja syyllistykin pikemmin pahaksikäyttöön kuin hyväksikäyttöön?&nbsp;</p><p>Uhrin edustaja on Turun hovioikeudessa &quot;<em>vaatinut Abbudille rangaistusta törkeästä raiskauksesta vaihtoehtoisesti rikoslain 20 luvun 1 &sect;:n 2 momentin tarkoittamasti sillä perusteella, että hän oli pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan syytteessä kuvatussa tilanteessa, mitä tilaa Abbud oli käyttänyt hyväkseen. Mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 216/2013 vp, s. 5-6) on todettu, että puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että asianomainen henkisen tai ruumiillisen esteen vuoksi ei pysty joko lainkaan tai ainakaan merkittävästi estämään toisen menettelyä. Säännöksessä tarkoitettua puolustuskyvyttömyyttä saattavat aiheuttaa pysyväisluonteisina säännöksessä mainitut sairaus ja vammaisuus. Myös lyhytaikaisestakin sairaudesta aiheutuva heikkous voi johtaa säännöksen soveltamiseen</em>.&quot;</p><p>Kymmenvuotias ei lähtökohtaisesti ole kykenevä/oikeutettu muodostamaan hyväksikäytön sallivaa kantaansa. Tämä ei ole jokin tilapäinen heikkous, jolle on löydettävä &#39;syy&#39; tai &#39;aiheuttaja&#39;. Se on itsestäänselvyys, jota ei voi sopimusteitsekään muuttaa, ei edes lainsäätäjien toimesta. Lapsella ei ole eikä saa olla mahdollisuutta eikä oikeutta lain tarkoittamassa mielessä &#39;suostua&#39; tai alistua kuvatunlaiseen, vaan vastuu lapsenraiskauksessa on aina yksin aikuisosapuolella riippumatta uhrin käytöksestä.</p><p>Nyt raiskausta ei tuomittu raiskauksena, koska lapsi ei &#39;vastustanut riittävästi&#39;. Siis hänen olisi tullut käyttäytyä ammattislangilla kirjoitetun juristeriasäännöstön määrittelemällä tavalla tahtotilansa oikeaoppisesti osoittaen ja sisäistäen paitsi mitä aikuisten maailmassa ja juridiikassa tarkoitetaan seksuaalisella väkivallalla, myös että hän on velvoitettu väkivaltaiseen puolustautumiseen ylivoimaista mahdollista &#39;oikeudenloukkaajaa&#39; vastaan.</p><p>- Jotkut somekeskustelijoista ovat hyväksyneet tuon sairaan näkemyksen. Ilmeisen tahallisesti provosoiden ja mahdollisesti jopa pedofiliamyönteisen asennemuokkauslobbyn pussiin trollaavasti argumentoivat kommentoijat ovat lakibesserwissereinä esiintyen takertuneet pykäläpirun lailla verukeverkostoon ikään kuin puolustelemaan rikoksentekijäveljeskuntaa leimautumasta täysin oikeutetusti lapsenraiskaajiksi. Tätä lapsipornoalakulttuuria, hyväksikäyttömatkailubisnestä ja islamistista lapsiavioliittojärjestelmää tukevaa agendaa ajetaan samastuvuudenomaisella vimmalla vaatimalla edelleen käyttämään lapsenraiskauksen rikosnimikkeenä nimenomaan &#39;hyväksikäyttöä&#39; eikä totuudellisempaa raiskausta.&nbsp;</p><p>Toki noilla pervohirviöitä puolustelevilla keskinäishyvävelitahoilla on vapaassa mediassa oikeus hymykampanjoida sisäpiirisolidaarisen suvaitsevaisuusasiansa puolesta, mutta lapsenraiskaamisten selväsanaiselle tuomitsemisellekin tulee antaa sijansa. Se tarkoittaa myös terminologian tarkoitushakuisen hämärtämisen asiallisen kritiikin sallimista.</p><p>Rangaistusseuraamus tai maastakarkotusperusteitten muuttuminenkaan valitun rikosnimikkeen mukaan eivät ole ainoita oleellisia tai edes oleellisimpia asioita ko. keississä, vaan asian periaatteellinen (mahdollisesti ennakkotapauksellinen) luonne. Törkeästä raiskauksesta ja niin ikään törkeästä hyväksikäytöstä maksimirangaistus on 10 vuotta vankeutta, joten pedofilian valkopesukampanjoijat ovat oletettavasti liikkeellä salatuin motiivein.</p><p>Nyt Suomen virallisen oikeusjärjestelmän laintulkinnan mukaan lapsenraiskaaja ei 10-vuotiaan tytön tapauksessa muka syyllistynyt raiskaukseen eikä edes pahaksi- vaan &#39;hyväksikäyttöön&#39;. - Kumpi onkaan suurempi rikos koko oikeudenkäytön ja kansakunnan ja ihmiskunnan kannalta, yhden kulttuuriradikalisoituneen pedofiilin yksittäistapaus vai 100-vuotiaan oikeusvaltion periaatteellinen vähättelevä tuomiolinjaus, ihan riippumatta &#39;tuomitun&#39; käytännön lusimisvuosien määrästä? - Tarkastellaanpas 1. rikosnimikkeitä juridiikkatermeinä yleisen kielentajun kannalta sekä vähän myös 2. lakipykälien sisältötulkintanäkökohtia.</p><p>1. Vaikka maksimirangaistus lapsen &#39;raiskauksesta&#39; ja &#39;seksuaalisesta hyväksikäytöstä&#39; onkin molemmissa käytännössä yhtä lyhyt pikku vankeusjakso, on sillä yleisen lainkuuliaisuuskehityksen kannalta merkittävä periaatteellinen ero, tuomitaanko &#39;aikuisten oikeasta&#39; rikoksesta vai jostain mitä ei edes selvästi kutsuta rikokseksi, vaan joksikin mikä kuulostaa normaalikielessä &#39;hyväntekorikkeeltä&#39; tai jopa &#39;hyvänäpitämiseen&#39; viittaavalta pusunvarkaudelta.</p><p>- Verbi &#39;<em>raiskata</em>&#39; merkitsee aina jotain kielteistä ja pahaa, varsinaisesti pilaamista ja turmelemista kuten väkisinmakaamista. Raiskauksella voidaan kuvata yhtä hyvin esimerkiksi maiseman, luonnon tai metsän turmelemista (esim. metsänraiskaus tai raiskata luontoa ja raiskio).&nbsp;<br />- Sana &#39;<em>hyväksikäyttö</em>&#39; sitä vastoin ei yleensä tarkoita rikosta lainkaan ja on useimmiten myönteinen merkitykseltään, vrt. <a href="https://www.google.fi/search?q=luonnonantimien+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6&amp;oq=luonnonantimien+hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%B6&amp;aqs=chrome..69i57.9839j0j4&amp;sourceid=chrome&amp;ie=UTF-8" target="_blank">tietotekniikan, viljelysmaan, metsän ja meren antimien, valmennusmenetelmien, koulutuksen, vammaisten apuvälineitten ym. hyväksikäyttö</a>.&nbsp;</p><p>Termit ovat arkikielen ja yleisen oikeustajun vs. lakikielen pidempiaikaisessa suhdekriisissä hämmästyttävällä tavoin mielivaltaisia. Hyväksikäytöstä rikosnimikkeenä tulee kansalaisille mieleen yleisen lainkuuliaisuusnäkökulman kannalta lähinnä ajoneuvon luvaton käyttöönottorike pakottavassa tarpeessa, kun tekijä on ollut säälittävän syrjäytynyt ja lainankohde jätetty lukitsemattomana vähän kuin tyrkylle, ja &#39;törkeää&#39; se on kai, jos lainausmaksu viivästyy osattomuuskierteen ja avustusbyrokratian vuoksi.</p><p>Sikälihän hyväksikäyttö-termin käytössä toki on vinhaa perää, että samoin kuin autokaan ei koskaan itse voi ilmaista omaa suostumustaan enempää kuin kieltätymistäkään luvattomaan käyttöönsä ja raiskatuksitulemiseensa, ei sitä voi tehdä myöskää 10-vuotias lapsi, sanoi tai teki hän ihan mitä tahansa. Tuon ikäisen rikoksen kohteen oma mahdollinen suostumus tai aloitteellisuus kun ei ole lainvoimainen tai muuten merkityksellinen seikka enempää kuin kieltäytyminenkään, toisin kuin selvän tuomiovirheen tehnyt hovioikeus on muka luullut.</p><p>2. Rikoslain mukaan raiskaukseen syyllistyy, jos pakottaa sukupuoliyhteyteen väkivallalla tai sen uhalla. Pykälän toisen momentin mukaan raiskauksesta tuomitaan, jos käyttää hyväkseen toisen tiedottomuutta, sairautta, vammaisuutta, pelkotilaa tai muuta avutonta tilaa.</p><p>Kymmenvuotiaan mahdollinen suostumus/aloitteellisuus on lain konvention mukaan oikeasti merkityksetön seikka, niin kuin olisi 5-vuotiaankin mahdollinen &quot;suostumus&quot;, ja silloinkaan vastaanpanemismahdollisuutta ei käytännössä aikuista vastaan olisi juuri enempää kuin vauvaa raiskattaessa. <strong>Kun alaikäisellä lapsella ei ole hyväksikäyttörikosasiassa laillista puheoikeutta suostua eikä kieltää eikä hänen laillisilla huoltajillakaan ole pohjoismaissa laillista paritus/naittamisoikeutta, kyseessä on yhteiskunnan säätämässä laissa esitettyä selvää kieltoa rikkoen tehty seksuaalirikos, lapsen törkeä raiskaus.</strong></p><p>Lapseen kohdistuva paritussuostumus on siis sekin laiton, joten lupaperusteisuus ei täyty, ja näin 10-vuotiaseen yhtyminen on lähtökohtaisesti laissa kiellettynä aina ilman hyväksyttävää lupaa tehty eli raiskaus.&nbsp;Mahdollinen suvun tai klaanin tai perinneyhteisön sopimus ns. lapsimorsiamen/prostituoidun asemasta tms. barbaariset pakanauskonkulttuuritaustat eivät riitä perusteeksi muulle enempää kuin pornoteollisuuden kaupalliset sitoumukset. Lapsen pahaksikäyttökielto on jakamaton perusoikeus, jota mikään Suomen oikeusastekaan ei voi/saa kumota.&nbsp;</p><p>Lakitekstien termistö ja rikosnimikkeistö ja ennen kaikkea tulkintakäytäntö tulee saattaa yleisen lainkuuliaisuuden kannalta ajan tasalle viivästelemättä ja viisastelematta. On siis huomattava myös, että 2-13-vuotias on eri asia kuin 15-17-vuotias. Lähes jokainen aikuinen suomalainenhan on nuoruudessaan ollut yhteydessä pari vuotta nuoremman/vanhemman seurustelukumppaninsa kanssa. Jossain vaiheessa suhdetta toinen oli alaikäinen toisen täytettyä 18, eikä se tietenkään riittänyt seurustelun lopettamisperusteeksi.</p><p><br />P.S. &rdquo;Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan&rdquo;. Lain kirjaimen tarkoitushakuiseen tulkintaan sen hengen ja oikeudenmukaisuuden sijasta keskittyvien erilaisten arvonmuokkauslobbyjen vietävissä olevien lainkäyttäjien toimet pitäisi läpivalaista arkailematta - media hoi! Yhteiskunnalla on oikeusvaltiossa oltava keinot myös pidättää sen edun vastaisen päätöksen tehneet oikeusoppineet hoitamastaan virasta ja saattaa heidät vastuuseen tarvittaessa nopeallakin toteumajänteellä.</p><p>Kuinkahan pitkälle harkiten hovioikeus on pykäliä tutkinut, kun on vartavasten halunnut käyttää mainittua &#39;hyvänäpitopykälää&#39;, vaikka sen kaatuminenkin on hyvin mahdollista ihan pikku juristikelmien kikalla RL 20:7a&sect; -rajoitussäännökseen vedoten. Jos tosiasiallinen raiskaaja Juusuf kohta todettaisiin hieman vähä-älyiseksi, jolloin hän ei henkiseltä kypsyydeltään eroaisi juurikaan normaalista kymmenvuotiaasta, ja kun &quot;törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa&quot;, takaportti vapauttamiselle on ehkä (tarkoituksella ?) jätetty auki. - Mikäli tytön siis ei selvästi katsottu kieltäneen &#39;hyväksikäyttöään&#39;, hän hovioikeuden mukaan &#39;antoi luvan&#39;, ja koko tuomio kaatuu mm. lapsipornoalakulttuurin, kaupallisen hyväksikäyttömatkailubisneksen ja islamististen lapsiavioliittolobbareiden riemuksi.</p><p>Mm. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9944145?origin=rss" target="_blank">Irakin parlamentti pohtii lapsiavioliittojen sallimista jälleen</a>. Toivoaksemme hovioikeus ei nyt ole 10-vuotiaan &#39;pikakosintatapauksessa&#39; vieraskulttuuriseen suuntaan vääristyneellä päätöksellään jotenkin ennakoinut yleisen mielipideilmaston lähestyvän meilläkin mm. suurentuneiden turvapaikanhakijaryhmien lähtömaiden perinteistä suuntausta. Sellaista kehitystä ei tulisi pohjolassa hyväksyä koskaan, vaikka maahanmuutto ja hyväksikäyttömatkailu lisääntyisivät moninkertaisesti.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ex-oikeusministerin ulostulo on oikeansuuntainen, mutta riiittääkö se? Turun hovioikeus on nähdäkseni tehnyt täydessä ymmärryksessä lainvastaisen päätöksen 10-vuotiaan tytön tapauksessa ignoroimalla raiskauksen kriteerinä pidettävää seikastoa kuten mm. yhteiskunnan lainsäädännössään ja tunnetussa perinnekonventiossaan seksuaalisen väärinkäytön lapsiuhrin puolesta tekemän lähtökohtaisen kieltäytymispäätöksen tämän ollessa itse ikänsä puolesta ko. asiassa relevanttiin tahdonmuodostukseen ja -ilmaisuun kykenemätön ja äänivallaton. Kuten Anna-Maja Henriksson on todennut, lapsen ei tarvitse puolustautua

Yhteiskunnalla on oikeusvaltiossa oltava keinot myös saattaa sen edun vastaisen päätöksen mukamas teknisestä pakkosyystä tehneet oikeusoppineet vastuuseen tarvittaessa nopeallakin toteumajänteellä. Vaikka rangaistusasteikko on törkeässä raiskauksessa ja törkeässä hyväksikäytössä lähes sama, asialla on suuri periaatteellinen merkitys tarkasteltaessa sovellettuja rikosnimikkeitä niiden yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitävyysnäkökulmasta. 'Raiskaus' on yleisessä kielenkäytössä aina voimakkaasti tuomittava teko, mutta 'hyväksikäyttö' mielletään useimmiten myönteiseksi hyödyntämiseksi ja voi rikoskontekstissakin tarkoittaa jopa 'hyvänäpitoa'. 

Lapsen pedofiilinen väkisinmakaaminen on rikoksena hyvinkin verrattavissa vakavuusasteeltaan keski-ikäisen murhaamiseen, koska molemmissa tuhotaan uhrin elämää käytännössä useampi kuin yksi vuosikymmen. Miltä muuten kuulostaisi, jos muunkinlaisissa kuin seksuaalisissa väkivaltarikoksissa puhuttaisiin vaikkapa 'pahoinpitelyn' sijaan 'hyvinpitelystä' silloin, kun rikoksentekijän oletetaan saavan väkivallasta sairasta sadistista mielihyvää? Eikö ns. väkisinmakaaja syyllistykin pikemmin pahaksikäyttöön kuin hyväksikäyttöön? 

Uhrin edustaja on Turun hovioikeudessa "vaatinut Abbudille rangaistusta törkeästä raiskauksesta vaihtoehtoisesti rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin tarkoittamasti sillä perusteella, että hän oli pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan syytteessä kuvatussa tilanteessa, mitä tilaa Abbud oli käyttänyt hyväkseen. Mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 216/2013 vp, s. 5-6) on todettu, että puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että asianomainen henkisen tai ruumiillisen esteen vuoksi ei pysty joko lainkaan tai ainakaan merkittävästi estämään toisen menettelyä. Säännöksessä tarkoitettua puolustuskyvyttömyyttä saattavat aiheuttaa pysyväisluonteisina säännöksessä mainitut sairaus ja vammaisuus. Myös lyhytaikaisestakin sairaudesta aiheutuva heikkous voi johtaa säännöksen soveltamiseen."

Kymmenvuotias ei lähtökohtaisesti ole kykenevä/oikeutettu muodostamaan hyväksikäytön sallivaa kantaansa. Tämä ei ole jokin tilapäinen heikkous, jolle on löydettävä 'syy' tai 'aiheuttaja'. Se on itsestäänselvyys, jota ei voi sopimusteitsekään muuttaa, ei edes lainsäätäjien toimesta. Lapsella ei ole eikä saa olla mahdollisuutta eikä oikeutta lain tarkoittamassa mielessä 'suostua' tai alistua kuvatunlaiseen, vaan vastuu lapsenraiskauksessa on aina yksin aikuisosapuolella riippumatta uhrin käytöksestä.

Nyt raiskausta ei tuomittu raiskauksena, koska lapsi ei 'vastustanut riittävästi'. Siis hänen olisi tullut käyttäytyä ammattislangilla kirjoitetun juristeriasäännöstön määrittelemällä tavalla tahtotilansa oikeaoppisesti osoittaen ja sisäistäen paitsi mitä aikuisten maailmassa ja juridiikassa tarkoitetaan seksuaalisella väkivallalla, myös että hän on velvoitettu väkivaltaiseen puolustautumiseen ylivoimaista mahdollista 'oikeudenloukkaajaa' vastaan.

- Jotkut somekeskustelijoista ovat hyväksyneet tuon sairaan näkemyksen. Ilmeisen tahallisesti provosoiden ja mahdollisesti jopa pedofiliamyönteisen asennemuokkauslobbyn pussiin trollaavasti argumentoivat kommentoijat ovat lakibesserwissereinä esiintyen takertuneet pykäläpirun lailla verukeverkostoon ikään kuin puolustelemaan rikoksentekijäveljeskuntaa leimautumasta täysin oikeutetusti lapsenraiskaajiksi. Tätä lapsipornoalakulttuuria, hyväksikäyttömatkailubisnestä ja islamistista lapsiavioliittojärjestelmää tukevaa agendaa ajetaan samastuvuudenomaisella vimmalla vaatimalla edelleen käyttämään lapsenraiskauksen rikosnimikkeenä nimenomaan 'hyväksikäyttöä' eikä totuudellisempaa raiskausta. 

Toki noilla pervohirviöitä puolustelevilla keskinäishyvävelitahoilla on vapaassa mediassa oikeus hymykampanjoida sisäpiirisolidaarisen suvaitsevaisuusasiansa puolesta, mutta lapsenraiskaamisten selväsanaiselle tuomitsemisellekin tulee antaa sijansa. Se tarkoittaa myös terminologian tarkoitushakuisen hämärtämisen asiallisen kritiikin sallimista.

Rangaistusseuraamus tai maastakarkotusperusteitten muuttuminenkaan valitun rikosnimikkeen mukaan eivät ole ainoita oleellisia tai edes oleellisimpia asioita ko. keississä, vaan asian periaatteellinen (mahdollisesti ennakkotapauksellinen) luonne. Törkeästä raiskauksesta ja niin ikään törkeästä hyväksikäytöstä maksimirangaistus on 10 vuotta vankeutta, joten pedofilian valkopesukampanjoijat ovat oletettavasti liikkeellä salatuin motiivein.

Nyt Suomen virallisen oikeusjärjestelmän laintulkinnan mukaan lapsenraiskaaja ei 10-vuotiaan tytön tapauksessa muka syyllistynyt raiskaukseen eikä edes pahaksi- vaan 'hyväksikäyttöön'. - Kumpi onkaan suurempi rikos koko oikeudenkäytön ja kansakunnan ja ihmiskunnan kannalta, yhden kulttuuriradikalisoituneen pedofiilin yksittäistapaus vai 100-vuotiaan oikeusvaltion periaatteellinen vähättelevä tuomiolinjaus, ihan riippumatta 'tuomitun' käytännön lusimisvuosien määrästä? - Tarkastellaanpas 1. rikosnimikkeitä juridiikkatermeinä yleisen kielentajun kannalta sekä vähän myös 2. lakipykälien sisältötulkintanäkökohtia.

1. Vaikka maksimirangaistus lapsen 'raiskauksesta' ja 'seksuaalisesta hyväksikäytöstä' onkin molemmissa käytännössä yhtä lyhyt pikku vankeusjakso, on sillä yleisen lainkuuliaisuuskehityksen kannalta merkittävä periaatteellinen ero, tuomitaanko 'aikuisten oikeasta' rikoksesta vai jostain mitä ei edes selvästi kutsuta rikokseksi, vaan joksikin mikä kuulostaa normaalikielessä 'hyväntekorikkeeltä' tai jopa 'hyvänäpitämiseen' viittaavalta pusunvarkaudelta.

- Verbi 'raiskata' merkitsee aina jotain kielteistä ja pahaa, varsinaisesti pilaamista ja turmelemista kuten väkisinmakaamista. Raiskauksella voidaan kuvata yhtä hyvin esimerkiksi maiseman, luonnon tai metsän turmelemista (esim. metsänraiskaus tai raiskata luontoa ja raiskio). 
- Sana 'hyväksikäyttö' sitä vastoin ei yleensä tarkoita rikosta lainkaan ja on useimmiten myönteinen merkitykseltään, vrt. tietotekniikan, viljelysmaan, metsän ja meren antimien, valmennusmenetelmien, koulutuksen, vammaisten apuvälineitten ym. hyväksikäyttö

Termit ovat arkikielen ja yleisen oikeustajun vs. lakikielen pidempiaikaisessa suhdekriisissä hämmästyttävällä tavoin mielivaltaisia. Hyväksikäytöstä rikosnimikkeenä tulee kansalaisille mieleen yleisen lainkuuliaisuusnäkökulman kannalta lähinnä ajoneuvon luvaton käyttöönottorike pakottavassa tarpeessa, kun tekijä on ollut säälittävän syrjäytynyt ja lainankohde jätetty lukitsemattomana vähän kuin tyrkylle, ja 'törkeää' se on kai, jos lainausmaksu viivästyy osattomuuskierteen ja avustusbyrokratian vuoksi.

Sikälihän hyväksikäyttö-termin käytössä toki on vinhaa perää, että samoin kuin autokaan ei koskaan itse voi ilmaista omaa suostumustaan enempää kuin kieltätymistäkään luvattomaan käyttöönsä ja raiskatuksitulemiseensa, ei sitä voi tehdä myöskää 10-vuotias lapsi, sanoi tai teki hän ihan mitä tahansa. Tuon ikäisen rikoksen kohteen oma mahdollinen suostumus tai aloitteellisuus kun ei ole lainvoimainen tai muuten merkityksellinen seikka enempää kuin kieltäytyminenkään, toisin kuin selvän tuomiovirheen tehnyt hovioikeus on muka luullut.

2. Rikoslain mukaan raiskaukseen syyllistyy, jos pakottaa sukupuoliyhteyteen väkivallalla tai sen uhalla. Pykälän toisen momentin mukaan raiskauksesta tuomitaan, jos käyttää hyväkseen toisen tiedottomuutta, sairautta, vammaisuutta, pelkotilaa tai muuta avutonta tilaa.

Kymmenvuotiaan mahdollinen suostumus/aloitteellisuus on lain konvention mukaan oikeasti merkityksetön seikka, niin kuin olisi 5-vuotiaankin mahdollinen "suostumus", ja silloinkaan vastaanpanemismahdollisuutta ei käytännössä aikuista vastaan olisi juuri enempää kuin vauvaa raiskattaessa. Kun alaikäisellä lapsella ei ole hyväksikäyttörikosasiassa laillista puheoikeutta suostua eikä kieltää eikä hänen laillisilla huoltajillakaan ole pohjoismaissa laillista paritus/naittamisoikeutta, kyseessä on yhteiskunnan säätämässä laissa esitettyä selvää kieltoa rikkoen tehty seksuaalirikos, lapsen törkeä raiskaus.

Lapseen kohdistuva paritussuostumus on siis sekin laiton, joten lupaperusteisuus ei täyty, ja näin 10-vuotiaseen yhtyminen on lähtökohtaisesti laissa kiellettynä aina ilman hyväksyttävää lupaa tehty eli raiskaus. Mahdollinen suvun tai klaanin tai perinneyhteisön sopimus ns. lapsimorsiamen/prostituoidun asemasta tms. barbaariset pakanauskonkulttuuritaustat eivät riitä perusteeksi muulle enempää kuin pornoteollisuuden kaupalliset sitoumukset. Lapsen pahaksikäyttökielto on jakamaton perusoikeus, jota mikään Suomen oikeusastekaan ei voi/saa kumota. 

Lakitekstien termistö ja rikosnimikkeistö ja ennen kaikkea tulkintakäytäntö tulee saattaa yleisen lainkuuliaisuuden kannalta ajan tasalle viivästelemättä ja viisastelematta. On siis huomattava myös, että 2-13-vuotias on eri asia kuin 15-17-vuotias. Lähes jokainen aikuinen suomalainenhan on nuoruudessaan ollut yhteydessä pari vuotta nuoremman/vanhemman seurustelukumppaninsa kanssa. Jossain vaiheessa suhdetta toinen oli alaikäinen toisen täytettyä 18, eikä se tietenkään riittänyt seurustelun lopettamisperusteeksi.


P.S. ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan”. Lain kirjaimen tarkoitushakuiseen tulkintaan sen hengen ja oikeudenmukaisuuden sijasta keskittyvien erilaisten arvonmuokkauslobbyjen vietävissä olevien lainkäyttäjien toimet pitäisi läpivalaista arkailematta - media hoi! Yhteiskunnalla on oikeusvaltiossa oltava keinot myös pidättää sen edun vastaisen päätöksen tehneet oikeusoppineet hoitamastaan virasta ja saattaa heidät vastuuseen tarvittaessa nopeallakin toteumajänteellä.

Kuinkahan pitkälle harkiten hovioikeus on pykäliä tutkinut, kun on vartavasten halunnut käyttää mainittua 'hyvänäpitopykälää', vaikka sen kaatuminenkin on hyvin mahdollista ihan pikku juristikelmien kikalla RL 20:7a§ -rajoitussäännökseen vedoten. Jos tosiasiallinen raiskaaja Juusuf kohta todettaisiin hieman vähä-älyiseksi, jolloin hän ei henkiseltä kypsyydeltään eroaisi juurikaan normaalista kymmenvuotiaasta, ja kun "törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa", takaportti vapauttamiselle on ehkä (tarkoituksella ?) jätetty auki. - Mikäli tytön siis ei selvästi katsottu kieltäneen 'hyväksikäyttöään', hän hovioikeuden mukaan 'antoi luvan', ja koko tuomio kaatuu mm. lapsipornoalakulttuurin, kaupallisen hyväksikäyttömatkailubisneksen ja islamististen lapsiavioliittolobbareiden riemuksi.

Mm. Irakin parlamentti pohtii lapsiavioliittojen sallimista jälleen. Toivoaksemme hovioikeus ei nyt ole 10-vuotiaan 'pikakosintatapauksessa' vieraskulttuuriseen suuntaan vääristyneellä päätöksellään jotenkin ennakoinut yleisen mielipideilmaston lähestyvän meilläkin mm. suurentuneiden turvapaikanhakijaryhmien lähtömaiden perinteistä suuntausta. Sellaista kehitystä ei tulisi pohjolassa hyväksyä koskaan, vaikka maahanmuutto ja hyväksikäyttömatkailu lisääntyisivät moninkertaisesti.
 

]]>
11 http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246608-anna-maja-henriksson-oliko-turun-hovioikeuden-paatos-lainvastainen#comments lainsäädäntö Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Oikeustaju Raiskaus Turun hovioikeus Sat, 25 Nov 2017 11:05:48 +0000 Veikko Savolainen http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246608-anna-maja-henriksson-oliko-turun-hovioikeuden-paatos-lainvastainen
Yhdyntä 10-vuotiaan kanssa on aina törkeä raiskaus http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246501-yhdynta-10-vuotiaan-kanssa-on-aina-torkea-raiskaus <p>Suomi on ollut viimeisen vuorokauden pakahtumaisillaan raivoon. Tai no, niitä&nbsp; eilen koko Suomen oikeusjärjestelmän naurunalaiseksi tehneitä turkulaisia hovioikeusneuvoksia lukuunottamatta. Ja minä heidän mukanaan.</p><p>Olen yrittänyt pysyä rauhallisena. Olen yrittänyt muistuttaa itseäni, että enhän minä mikään lainoppinut ole. Olen yrittänyt uskotella itselleni, että nuo kolme ihmistä ovat pohtineet asiaa koko ammattitaidollaan ja viisaudellaan ennen päätymistä antamaansa ratkaisuun. Mutta ei, mikään ei ole auttanut.</p><p>Toisin kuin Pirkanmaan käräjäoikeudella tai Turun hovioikeudella, minun maailmassani ei yksinkertaisesti ole tilaa näkemykselle, jonka mukaan 10-vuotias lapsi suostuu vapaaehtoisesti raiskattavaksi. Ja anteeksi vain, mutta <em>nimenomaan raiskauksesta </em>on 10-vuotiaan lapsen kohdalla kyse. Mutta ei, juuri näin noissa oikeuksissa on katsottu.</p><p>Kyseessä on siis <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005459073.html"><u>tapaus</u></a>, jossa aikuinen mies on pakottanut 10-vuotiaan tytön yhdyntään. Käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti kyseessä ei kuitenkaan ole raiskaus, koska ei ole ollut näyttöä siitä, että kyseinen kauheus olisi tapahtunut &quot;ilman uhrin suostumusta&quot;. Syyttäjä valitti jutussa annetusta hyväksikäyttötuomiosta hovioikeuteen ja vaati tuomiota törkeästä raiskauksesta, mutta ei.</p><p>Hovioikeudenkaan mielestä kyseessä ei ole törkeä raiskaus <em>eikä itse asiassa edes raiskaus</em>, koska heidänkään mielestään ei ole ollut näyttöä siitä, etteikö uhri olisi itse sitä halunnut.</p><p>Siis mitä helvettiä? Onko kukaan näistä oikeudenkäytön auktoriteeteista vanhempi? Onko kukaan koskaan edes <em>tavannut </em>10-vuotiasta? Se on lapsi! Lapsi, joka ei herranjumala saa edes katsoa Harry Potter-elokuvia! Mistä lähtien sellaista voidaan pitää kykenevänä tekemään tuon mittakaavan päätöstä? Ylipäätään hahmottamaan koko seksin käsitettä saati sitten antamaan suostumustaan siihen?!</p><p>Etenkin <a href="http://www.savonsanomat.fi/savo/Itä-Suomen-hovioikeus-puolustautuu/610431"><u>Itä-Suomen hovioikeus on vuosien saatossa tullut valitettavan tunnetuksi siitä</u></a>, että sen mm.lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa antamat päätökset ovat mitättömyydessään suorastaan törkeitä. Toisin kuin heidän mielestään kyseiset raiskaukset.</p><p>Ymmärrän, ettei sitä kuuluisaa <em>kansan oikeustajua </em>voi käyttää mittatikkuna, jonka perusteella lakia sovelletaan. Olenhan minäkin erinäisten kansanosien kanssa hyvin eri mieltä siitä, mitä vaikka turvapaikanhakijoille pitäisi lain puitteissa tehdä. Seksuaalirikoksissa ja etenkin <em>lapsiin</em> kohdistuvissa seksuaalirikoksissa menee kuitenkin sellainen raja, että veikkaan meidän kaikkien jakavan saman näkemyksen pahimpia Rajat kiinni-raivoajia myöten: niistä annettavat tuomiot ovat Suomessa riittämättömyydessään naurettavia.</p><p>Sellainen ihminen, joka näkee pikkulapsen seksuaalisena olentona on sairas.</p><p>Sellainen ihminen, joka uskottelee itselleen ja muille, että seksin harrastaminen pikkulapsen kanssa perustuu molemminpuoliseen kypsään haluun ja valistuneeseen suostumukseen, on sairas.</p><p>Näitä äärimmäisen henkilökohtaisia ja traumatisoivia tragedioita käsittelevä tuomioistuin sen sijaan ei saa eikä voi olla sairas.</p><p>Sen tehtävänä on kantaa vastuu siitä, että lainsäädännöllämme on joku merkitys. Ja lainsäädännön tärkein tehtävä on suojella meitä; etenkin kaikista haavoittuvaisemmassa asemassa olevia niinkuin lapsia.</p><p>Seksuaalista kanssakäymistä säätelevät lain asettamat suojaikärajat. Nimensä mukaisesti niiden tehtävänä on suojata lapsia, jotka eivät psykofyysiseltä kehitykseltään yksinkertaisesti ole vielä siinä vaiheessa, että heidän pitäisi edes joutua miettimään kantaansa seksin harrastamiseen.</p><p>Miksi ne ikärajat sitten ovat olemassa, jos niillä ei ole mitään merkitystä? Etenkään 10-vuotiaan kohdalla ei <em>todellakaan</em> ole olemassa mitään harmaata aluetta, jossa hän <em>ehkä</em> vaikuttaa ikäistään vanhemmalta tai <em>kenties</em> aloittelee jo viatonta seurustelua ensimmäisen varhaisteinivuosien &quot;poikaystävän&quot; kanssa.</p><p>10-vuotias on lapsi, johon kajoamisen<em> täytyy</em> olla rikos.</p><p>Yleensä on kyse tilanteesta, jossa ei ole ulkopuolisia todistajia, vaan vastakkain ovat osapuolten todistukset. Miten siinä voi ulkopuolinen päättää, onko uhri kyennyt &quot;muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan&quot; tai kuinka paljon seksiin pakottamisessa on käytetty &quot;väkivaltaa tai väkivallan uhkaa&quot; (lainaukset raiskauksen tunnusmerkistön määrittelevän <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L20"><u>Rikoslain luvusta 20 &sect;1</u></a>)? Etenkään jos vastakkain ovat aikuinen mies ja 10-vuotias tyttö, joista jälkimmäinen kertoo kokemastaan väkivallasta (josta epäilemättä on myös lääketieteellistä näyttöä) ensimmäisen kiistäessä mitään edes tapahtuneen? Ei tuossa ole kyse mistään tasavertaisesta asetelmasta, sanoohan se jo järkikin.</p><p>Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari Leena Meri esitti jo Pirkanmaan tuomion jälkeen, että rikoslaissa määrittelemään raiskauksen tunnusmerkistöön lisättäisiin kohta <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216938-10-vuotiaan-tapaus-paljasti-aukon-rikoslaissa-kansanedustaja-leena-meri-esittaa"><u>&quot;alaikäisyyden aiheuttamasta kehittymättömyydestä&quot;</u></a>. Erinomainen aloite Mereltä - miettikää mitä maasta kertoo se, että tuollaista täytyy ihan erikseen vaatia?</p><p>10-vuotias lapsi ei lähtökohtaisesti <em>ikinä</em> ole tilanteessa, jossa häneltä on edellytyksiä muodostaa minkäänlaista suostumusta seksiin. Niinpä kyseessä ei <em>voi</em> olla mikään muu kuin raiskaus. Ja kun kohteena on 10-vuotias lapsi, ei pitäisi olla epäilystäkään teon törkeydestä. Samaa mieltä on myös se rikoslaki, jota nämä tuomioistuimet väittävät noudattavansa - seuraavan pykälän &sect;2 kohdassa 3 yhdeksi tavanomaisen raiskauksen törkeäksi raiskaukseksi korottavaksi tekijäksi&nbsp; mainitaan nimittäin se, että <em>sen kohteena on 18 vuotta nuorempi lapsi. </em></p><p>Tämä on maa, jossa kampanjoidaan lapsiavioliittoja vastaan Jemenissä ja Afganistanissa sekä kauhistellaan lapsiin kohdistuvaa seksiturismia Thaimaassa ja Kambodzassa. Mutta kun kyse on omista lapsistamme, kaikki tuo moraalinen ylevyys unohtuu.</p><p>Tänä iltana minä halaan kotiintullessani lapsiani entistäkin lujempaa. Luulenpa, etten ole ainoa. Maailma on täynnä törkeitä asioita, mutta yksi niistä kaikkein törkeimmistä näyttääkin olevan juuri se taho, jonka tehtävänä on pitää meidät suojassa kaikelta tuolta törkeydeltä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on ollut viimeisen vuorokauden pakahtumaisillaan raivoon. Tai no, niitä  eilen koko Suomen oikeusjärjestelmän naurunalaiseksi tehneitä turkulaisia hovioikeusneuvoksia lukuunottamatta. Ja minä heidän mukanaan.

Olen yrittänyt pysyä rauhallisena. Olen yrittänyt muistuttaa itseäni, että enhän minä mikään lainoppinut ole. Olen yrittänyt uskotella itselleni, että nuo kolme ihmistä ovat pohtineet asiaa koko ammattitaidollaan ja viisaudellaan ennen päätymistä antamaansa ratkaisuun. Mutta ei, mikään ei ole auttanut.

Toisin kuin Pirkanmaan käräjäoikeudella tai Turun hovioikeudella, minun maailmassani ei yksinkertaisesti ole tilaa näkemykselle, jonka mukaan 10-vuotias lapsi suostuu vapaaehtoisesti raiskattavaksi. Ja anteeksi vain, mutta nimenomaan raiskauksesta on 10-vuotiaan lapsen kohdalla kyse. Mutta ei, juuri näin noissa oikeuksissa on katsottu.

Kyseessä on siis tapaus, jossa aikuinen mies on pakottanut 10-vuotiaan tytön yhdyntään. Käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti kyseessä ei kuitenkaan ole raiskaus, koska ei ole ollut näyttöä siitä, että kyseinen kauheus olisi tapahtunut "ilman uhrin suostumusta". Syyttäjä valitti jutussa annetusta hyväksikäyttötuomiosta hovioikeuteen ja vaati tuomiota törkeästä raiskauksesta, mutta ei.

Hovioikeudenkaan mielestä kyseessä ei ole törkeä raiskaus eikä itse asiassa edes raiskaus, koska heidänkään mielestään ei ole ollut näyttöä siitä, etteikö uhri olisi itse sitä halunnut.

Siis mitä helvettiä? Onko kukaan näistä oikeudenkäytön auktoriteeteista vanhempi? Onko kukaan koskaan edes tavannut 10-vuotiasta? Se on lapsi! Lapsi, joka ei herranjumala saa edes katsoa Harry Potter-elokuvia! Mistä lähtien sellaista voidaan pitää kykenevänä tekemään tuon mittakaavan päätöstä? Ylipäätään hahmottamaan koko seksin käsitettä saati sitten antamaan suostumustaan siihen?!

Etenkin Itä-Suomen hovioikeus on vuosien saatossa tullut valitettavan tunnetuksi siitä, että sen mm.lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa antamat päätökset ovat mitättömyydessään suorastaan törkeitä. Toisin kuin heidän mielestään kyseiset raiskaukset.

Ymmärrän, ettei sitä kuuluisaa kansan oikeustajua voi käyttää mittatikkuna, jonka perusteella lakia sovelletaan. Olenhan minäkin erinäisten kansanosien kanssa hyvin eri mieltä siitä, mitä vaikka turvapaikanhakijoille pitäisi lain puitteissa tehdä. Seksuaalirikoksissa ja etenkin lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa menee kuitenkin sellainen raja, että veikkaan meidän kaikkien jakavan saman näkemyksen pahimpia Rajat kiinni-raivoajia myöten: niistä annettavat tuomiot ovat Suomessa riittämättömyydessään naurettavia.

Sellainen ihminen, joka näkee pikkulapsen seksuaalisena olentona on sairas.

Sellainen ihminen, joka uskottelee itselleen ja muille, että seksin harrastaminen pikkulapsen kanssa perustuu molemminpuoliseen kypsään haluun ja valistuneeseen suostumukseen, on sairas.

Näitä äärimmäisen henkilökohtaisia ja traumatisoivia tragedioita käsittelevä tuomioistuin sen sijaan ei saa eikä voi olla sairas.

Sen tehtävänä on kantaa vastuu siitä, että lainsäädännöllämme on joku merkitys. Ja lainsäädännön tärkein tehtävä on suojella meitä; etenkin kaikista haavoittuvaisemmassa asemassa olevia niinkuin lapsia.

Seksuaalista kanssakäymistä säätelevät lain asettamat suojaikärajat. Nimensä mukaisesti niiden tehtävänä on suojata lapsia, jotka eivät psykofyysiseltä kehitykseltään yksinkertaisesti ole vielä siinä vaiheessa, että heidän pitäisi edes joutua miettimään kantaansa seksin harrastamiseen.

Miksi ne ikärajat sitten ovat olemassa, jos niillä ei ole mitään merkitystä? Etenkään 10-vuotiaan kohdalla ei todellakaan ole olemassa mitään harmaata aluetta, jossa hän ehkä vaikuttaa ikäistään vanhemmalta tai kenties aloittelee jo viatonta seurustelua ensimmäisen varhaisteinivuosien "poikaystävän" kanssa.

10-vuotias on lapsi, johon kajoamisen täytyy olla rikos.

Yleensä on kyse tilanteesta, jossa ei ole ulkopuolisia todistajia, vaan vastakkain ovat osapuolten todistukset. Miten siinä voi ulkopuolinen päättää, onko uhri kyennyt "muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan" tai kuinka paljon seksiin pakottamisessa on käytetty "väkivaltaa tai väkivallan uhkaa" (lainaukset raiskauksen tunnusmerkistön määrittelevän Rikoslain luvusta 20 §1)? Etenkään jos vastakkain ovat aikuinen mies ja 10-vuotias tyttö, joista jälkimmäinen kertoo kokemastaan väkivallasta (josta epäilemättä on myös lääketieteellistä näyttöä) ensimmäisen kiistäessä mitään edes tapahtuneen? Ei tuossa ole kyse mistään tasavertaisesta asetelmasta, sanoohan se jo järkikin.

Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari Leena Meri esitti jo Pirkanmaan tuomion jälkeen, että rikoslaissa määrittelemään raiskauksen tunnusmerkistöön lisättäisiin kohta "alaikäisyyden aiheuttamasta kehittymättömyydestä". Erinomainen aloite Mereltä - miettikää mitä maasta kertoo se, että tuollaista täytyy ihan erikseen vaatia?

10-vuotias lapsi ei lähtökohtaisesti ikinä ole tilanteessa, jossa häneltä on edellytyksiä muodostaa minkäänlaista suostumusta seksiin. Niinpä kyseessä ei voi olla mikään muu kuin raiskaus. Ja kun kohteena on 10-vuotias lapsi, ei pitäisi olla epäilystäkään teon törkeydestä. Samaa mieltä on myös se rikoslaki, jota nämä tuomioistuimet väittävät noudattavansa - seuraavan pykälän §2 kohdassa 3 yhdeksi tavanomaisen raiskauksen törkeäksi raiskaukseksi korottavaksi tekijäksi  mainitaan nimittäin se, että sen kohteena on 18 vuotta nuorempi lapsi.

Tämä on maa, jossa kampanjoidaan lapsiavioliittoja vastaan Jemenissä ja Afganistanissa sekä kauhistellaan lapsiin kohdistuvaa seksiturismia Thaimaassa ja Kambodzassa. Mutta kun kyse on omista lapsistamme, kaikki tuo moraalinen ylevyys unohtuu.

Tänä iltana minä halaan kotiintullessani lapsiani entistäkin lujempaa. Luulenpa, etten ole ainoa. Maailma on täynnä törkeitä asioita, mutta yksi niistä kaikkein törkeimmistä näyttääkin olevan juuri se taho, jonka tehtävänä on pitää meidät suojassa kaikelta tuolta törkeydeltä. 

]]>
107 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246501-yhdynta-10-vuotiaan-kanssa-on-aina-torkea-raiskaus#comments Kotimaa lainsäädäntö Oikeustaju Raiskaus Seksuaalinen hyväksikäyttö Turku Thu, 23 Nov 2017 07:45:08 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246501-yhdynta-10-vuotiaan-kanssa-on-aina-torkea-raiskaus
Suomen oikeuslaitoksen ja lainsäätäjien on herättävä http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246465-suomen-oikeuslaitoksen-ja-lainsaatajien-on-herattava <p>Oli pakko tilata tuo Turun hovioikeuden kohutuomio siltä varalta, että se toisi jonkin selityksen asiaan. Ei se ainakaan maallikon silmiin tuonut.</p><p>Tiivistettynä: aikuinen mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen hänen yhdyttyään 10-vuotiaaseen lapseen.&nbsp;Hovioikeus piti tämän käräjäoikeuden antaman tuomion voimassa, mutta hylkäsi kovennetun syytteen törkeästä raiskauksesta, koska asiassa ei oikeuden mukaan ollut esitetty näyttöä siitä, että uhri &rdquo;olisi ollut väittämällään tavalla pelkotilassa tai muussa avuttomassa tilassa&rdquo; ja että lapsi olisi vastustanut tekoa.</p><p>Ratkaisun perustelu on herättänyt laajaa tyrmistystä eikä syyttä.</p><p>Uhri ja syyttäjä vetosivat raiskausperusteena toisaalta väkivallan käyttöön ja toisaalta siihen, että uhri oli teon tapahtuessa pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan. Molemmat perustelut löytyvät raiskauksen määrittelyistä rikoslaista.</p><p>Hovioikeus selittää perusteluissaan, että &rdquo;mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että asianomainen henkisen tai ruumiillisen esteen vuoksi ei pysty joko lainkaan tai ainakaan merkittävästi estämään toisen menettelyä&rdquo;.</p><p>&ndash; Säännöksessä tarkoitettua puolustuskyvyttömyyttä saattavat aiheuttaa pysyväisluonteisina säännöksessä mainitut sairaus ja vammaisuus. Myös lyhytaikaisestakin sairaudesta aiheutuva heikkous voi johtaa säännöksen soveltamiseen. Pelkotilalla puolestaan tarkoitetaan sellaista pelon aiheuttamaa tilaa, joka lamauttaa puolustuskyvyn sen vuoksi, että uhattu pitää puolustautumista liian vaarallisena tai että hän ei pelkonsa vuoksi kykene toimimaan oman tahtonsa mukaisesti. Muu avuton tila puolestaan viittaa esimerkiksi tilanteisiin, joissa henkilö ei ole tiedoton, mutta on huumaavan aineen käytön vuoksi tahdoton, oikeus luettelee.</p><p>Hallituksen <a href="http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130216">esityksessä</a> säännöksiä tosiaan täydennettiin mainituilla esimerkeillä avuttomuuden tilasta. Alaikäisyys ei kuulu näihin esimerkkeihin. Esityksessä todetaan kuitenkin myös, &rdquo;että uhrin on oltava avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan&rdquo;. Lisäksi määritellään, kuten hovioikeuskin huomioi, että puolustuskyvyttömyys tarkoittaa sitä, että asianomainen ei ruumiillisen &ndash; tai henkisen &ndash; esteen vuoksi pysty estämään toisen menettelyä. Tätä henkistä estettä eli sitä, että uhri on lapsi, ei hovioikeus huomioi.</p><p>Hovioikeus siis katsoo, että 10-vuotias on henkisesti kykeneväinen päättämään siitä, haluaako hän harrastaa sukupuoliyhteyttä aikuisen ihmisen kanssa. Uskoisin, että suomalaiset 10-vuotiaiden lasten vanhemmat ovat asiasta eri mieltä.</p><p>Maallikkona en osaa sanoa, voisiko tuota avuttomuuden tilaa ja lapsen henkistä estettä käyttää raiskauksen perusteena, vaikka alaikäisyyttä ei esimerkeissä mainitakaan. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005459588.html?ref=rss"> sanoo Ilta-Sanomille</a>, että tarvitaan korkeimman oikeuden päätös siitä, mitä &rdquo;avuttomuuden tila&rdquo; tarkoittaa, sillä tällä hetkellä hovioikeuden linjaa voi pitää lain nojalla oikeana.</p><p>Myös kansanedustaja, varatuomari Leena Meri (ps.) yrittää omalta osaltaan muuttaa tilannetta <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216938-10-vuotiaan-tapaus-paljasti-aukon-rikoslaissa-kansanedustaja-leena-meri-esittaa">lakialoitteellaan</a>. Hän lisäisi raiskauksen tunnusmerkistöön kohdan alaikäisyyden aiheuttamasta kehittymättömyydestä.</p><p>&ndash;&nbsp;Silloin syyttäjän ei tarvitsisi enää erikseen todistella sellaisia seikkoja kuin avuttomuus tai sairaus. Mielestäni on itsestäänselvä asia, ettei 10-vuotiaalta voi odottaa sellaista tahdonmuodostusta, että hän voisi antaa suostumuksen sukupuoliyhteyteen, Meri sanoi tänään.</p><p>Toivottavasti muutkin kansanedustajat heräävät tähän ja herättävät samalla oikeuslaitoksen.</p> Oli pakko tilata tuo Turun hovioikeuden kohutuomio siltä varalta, että se toisi jonkin selityksen asiaan. Ei se ainakaan maallikon silmiin tuonut.

Tiivistettynä: aikuinen mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen hänen yhdyttyään 10-vuotiaaseen lapseen. Hovioikeus piti tämän käräjäoikeuden antaman tuomion voimassa, mutta hylkäsi kovennetun syytteen törkeästä raiskauksesta, koska asiassa ei oikeuden mukaan ollut esitetty näyttöä siitä, että uhri ”olisi ollut väittämällään tavalla pelkotilassa tai muussa avuttomassa tilassa” ja että lapsi olisi vastustanut tekoa.

Ratkaisun perustelu on herättänyt laajaa tyrmistystä eikä syyttä.

Uhri ja syyttäjä vetosivat raiskausperusteena toisaalta väkivallan käyttöön ja toisaalta siihen, että uhri oli teon tapahtuessa pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan. Molemmat perustelut löytyvät raiskauksen määrittelyistä rikoslaista.

Hovioikeus selittää perusteluissaan, että ”mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että asianomainen henkisen tai ruumiillisen esteen vuoksi ei pysty joko lainkaan tai ainakaan merkittävästi estämään toisen menettelyä”.

– Säännöksessä tarkoitettua puolustuskyvyttömyyttä saattavat aiheuttaa pysyväisluonteisina säännöksessä mainitut sairaus ja vammaisuus. Myös lyhytaikaisestakin sairaudesta aiheutuva heikkous voi johtaa säännöksen soveltamiseen. Pelkotilalla puolestaan tarkoitetaan sellaista pelon aiheuttamaa tilaa, joka lamauttaa puolustuskyvyn sen vuoksi, että uhattu pitää puolustautumista liian vaarallisena tai että hän ei pelkonsa vuoksi kykene toimimaan oman tahtonsa mukaisesti. Muu avuton tila puolestaan viittaa esimerkiksi tilanteisiin, joissa henkilö ei ole tiedoton, mutta on huumaavan aineen käytön vuoksi tahdoton, oikeus luettelee.

Hallituksen esityksessä säännöksiä tosiaan täydennettiin mainituilla esimerkeillä avuttomuuden tilasta. Alaikäisyys ei kuulu näihin esimerkkeihin. Esityksessä todetaan kuitenkin myös, ”että uhrin on oltava avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan”. Lisäksi määritellään, kuten hovioikeuskin huomioi, että puolustuskyvyttömyys tarkoittaa sitä, että asianomainen ei ruumiillisen – tai henkisen – esteen vuoksi pysty estämään toisen menettelyä. Tätä henkistä estettä eli sitä, että uhri on lapsi, ei hovioikeus huomioi.

Hovioikeus siis katsoo, että 10-vuotias on henkisesti kykeneväinen päättämään siitä, haluaako hän harrastaa sukupuoliyhteyttä aikuisen ihmisen kanssa. Uskoisin, että suomalaiset 10-vuotiaiden lasten vanhemmat ovat asiasta eri mieltä.

Maallikkona en osaa sanoa, voisiko tuota avuttomuuden tilaa ja lapsen henkistä estettä käyttää raiskauksen perusteena, vaikka alaikäisyyttä ei esimerkeissä mainitakaan. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen sanoo Ilta-Sanomille, että tarvitaan korkeimman oikeuden päätös siitä, mitä ”avuttomuuden tila” tarkoittaa, sillä tällä hetkellä hovioikeuden linjaa voi pitää lain nojalla oikeana.

Myös kansanedustaja, varatuomari Leena Meri (ps.) yrittää omalta osaltaan muuttaa tilannetta lakialoitteellaan. Hän lisäisi raiskauksen tunnusmerkistöön kohdan alaikäisyyden aiheuttamasta kehittymättömyydestä.

– Silloin syyttäjän ei tarvitsisi enää erikseen todistella sellaisia seikkoja kuin avuttomuus tai sairaus. Mielestäni on itsestäänselvä asia, ettei 10-vuotiaalta voi odottaa sellaista tahdonmuodostusta, että hän voisi antaa suostumuksen sukupuoliyhteyteen, Meri sanoi tänään.

Toivottavasti muutkin kansanedustajat heräävät tähän ja herättävät samalla oikeuslaitoksen.

]]>
52 http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246465-suomen-oikeuslaitoksen-ja-lainsaatajien-on-herattava#comments Kotimaa Lainsäätäminen Oikeuslaitos Oikeustaju Seksuaalirikokset Wed, 22 Nov 2017 14:30:01 +0000 Teppo Ovaskainen http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246465-suomen-oikeuslaitoksen-ja-lainsaatajien-on-herattava
Rattijuopumusten ja seksuaalirikosten tuomioita tulee kiristää http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246212-rattijuopumusten-ja-seksuaalirikosten-tuomioita-tulee-kiristaa <p>Kansanedustajien pitää laatia lakeja, joilla voidaan suojella erityisesti lapsia ja kaikkein heikoimpia. Toisinaan tässä työssä kokee voimattomuutta, kun seuraa mitä kaikkea pahaa ja epäoikeudenmukaista ympärillä tapahtuu. Viimeksi tällainen tunne tuli muutama päivä sitten Porvoon tragediasta, jossa isän epäillään murhanneen oman, alle 3-vuotiaan tyttärensä. Isän väkivaltaisuus oli ollut jo pitkään tiedossa, lapsi ja äiti olleet välillä jo turvakodissakin, mutta silti ei pystytty suojelemaan lasta tämän oman vanhemman pahuudelta.<br />&nbsp;<br />Joihinkin asioihin me Arkadianmäellä voimme kuitenkin vaikuttaa ja yksi niistä on rikoksista annettavat rangaistukset. Rangaistuksilla on itse asiassa monta funktiota. Niiden kuuluu ohjata yleistä moraalia sekä eristää tarvittaessa rikoksentekijä vankeuteen ja suojata muita ihmisiä pahantekijältä.<br />&nbsp;<br />Aiemmin tänä vuonna julkaistiin kansan oikeustajua selvittänyt oikeusministeriön tutkimus. Siinä sekä kansalaisia että käräjätuomareita pyydettiin määrittelemään sopiva rangaistus samoihin heille esitettyihin rikostapauksiin. Viidessä rikostapauksessa seitsemästä väestö tuomitsi teon keskimäärin ankarammin kuin tuomarit. Suurimmat erot koskivat väkivaltaa lähisuhteessa ja auton kuljettamista päihtyneenä.&nbsp;<br />&nbsp;<br />Oikeustajututkimus ei ole ainoa lainsäätäjää ohjaava tekijä, mutta se antaa suuntaa yhteiskunnan ajattelutapojen kehittymisestä. Viime vuosina keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi useat surulliset rattijuopumustapaukset, jotka ovat johtaneet täysin viattomien sivullisten kuolemaan. Helmikuussa Sastamalassa kaksi nuorta kuoli rattijuopon ja mopoauton törmäyksessä. Tila-autoa ajanut 30-vuotias rattijuoppo oli sekaisin alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Hänellä oli taustallaan aiempia väkivalta- ja päihderikoksia.<br />&nbsp;<br />Tällä hetkellä kuolemaan johtaneissa tapauksissa tekijä saattaa vapautua jo noin vuoden kuluttua. Törkeiden rattijuopumusten vankeustuomioiden keskipituus on vain 3,6 kuukautta, vaikka enimmäisrangaistus on kaksi vuotta. Tuomiot ovat myös osoittautuneet tehottomiksi, sillä monessa tapauksessa samat henkilöt ovat syyllistyneet useita kertoja rattijuopumukseen. Emme voi eduskunnassa tietenkään puuttua yksittäisiin oikeustapauksiin, mutta voimme lainsäädännön kautta nostaa rikosten minimituomioita.<br />&nbsp;<br />Rattijuopon kovempi rangaistus ei aina ennaltaehkäise uutta rattijuopumusta, ja tärkeää on tietenkin saattaa tekijä asianmukaiseen hoitoon. Nämä toimet yksin eivät silti riitä. Lakivaliokunta kannatti jo viime vaalikaudella alkolukkojen käytön lisäämistä. Näiden pitäisi tulla pakolliseksi jo ensimmäisen rattijuopumustuomion jälkeen. Nykyteknologia mahdollistaa entistä hienovaraisemmat laitteet, jotka voivat havaita alkoholin auton sisällä olevasta hengitysilmasta ilman erillistä puhalluttamista. Rikoksenuusijalta tulisi ottaa aina pois rikoksentekoväline eli auto. Halukkuus lainata omaa autoa rattijuopoille vähenisi, jos tämä pätisi aina &ndash; siis huolimatta siitä, kenen auto on kyseessä.<br />&nbsp;<br />Myös seksuaalirikosten rangaistuksissa olisi syytä tiukentaa yleistä linjaa. Tätäkin tukee aiemmin mainittu oikeustajututkimus. Heinäkuussa Keskisuomalainen uutisoi tapauksesta, jossa sijaisperheen isä ja sijaisveli tuomittiin 6&ndash;9-vuotiaan sijaislapsen hyväksikäytöstä Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Kolme vuotta kestäneestä törkeästä lapsen hyväksikäytöstä annettiin tuomioksi vain noin puolentoista vuoden ehdollisia tuomioita. Näin vakavissa tapauksissa minimirangaistusten tulisi olla huomattavasti ankarampia.<br />&nbsp;<br />Tällä hetkellä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi saada 1&ndash;10 vuotta vankeutta. Törkeissä raiskauksissa minimituomio on kuitenkin kaksi vuotta. On vaikea ymmärtää, miksi lapsiin kohdistuva törkeä seksuaalirikos olisi vähemmän tuomittavaa kuin aikuisiin kohdistuva. Minimituomio olisi saatava vähintään kahteen vuoteen, mieluiten korkeammalle tasolle.<br />&nbsp;<br />Menetettyjä ihmishenkiä tai rikottua lapsuutta emme saa takaisin, mutta uhrien läheisille ja meille muille on tärkeää nähdä, että oikeus toteutuu.&nbsp; Kaikesta huolimatta elämä jatkuu myös Porvoon, Sastamalan ja Keski-Suomen tapahtumien jälkeen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Kansanedustajien pitää laatia lakeja, joilla voidaan suojella erityisesti lapsia ja kaikkein heikoimpia. Toisinaan tässä työssä kokee voimattomuutta, kun seuraa mitä kaikkea pahaa ja epäoikeudenmukaista ympärillä tapahtuu. Viimeksi tällainen tunne tuli muutama päivä sitten Porvoon tragediasta, jossa isän epäillään murhanneen oman, alle 3-vuotiaan tyttärensä. Isän väkivaltaisuus oli ollut jo pitkään tiedossa, lapsi ja äiti olleet välillä jo turvakodissakin, mutta silti ei pystytty suojelemaan lasta tämän oman vanhemman pahuudelta.
 
Joihinkin asioihin me Arkadianmäellä voimme kuitenkin vaikuttaa ja yksi niistä on rikoksista annettavat rangaistukset. Rangaistuksilla on itse asiassa monta funktiota. Niiden kuuluu ohjata yleistä moraalia sekä eristää tarvittaessa rikoksentekijä vankeuteen ja suojata muita ihmisiä pahantekijältä.
 
Aiemmin tänä vuonna julkaistiin kansan oikeustajua selvittänyt oikeusministeriön tutkimus. Siinä sekä kansalaisia että käräjätuomareita pyydettiin määrittelemään sopiva rangaistus samoihin heille esitettyihin rikostapauksiin. Viidessä rikostapauksessa seitsemästä väestö tuomitsi teon keskimäärin ankarammin kuin tuomarit. Suurimmat erot koskivat väkivaltaa lähisuhteessa ja auton kuljettamista päihtyneenä. 
 
Oikeustajututkimus ei ole ainoa lainsäätäjää ohjaava tekijä, mutta se antaa suuntaa yhteiskunnan ajattelutapojen kehittymisestä. Viime vuosina keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi useat surulliset rattijuopumustapaukset, jotka ovat johtaneet täysin viattomien sivullisten kuolemaan. Helmikuussa Sastamalassa kaksi nuorta kuoli rattijuopon ja mopoauton törmäyksessä. Tila-autoa ajanut 30-vuotias rattijuoppo oli sekaisin alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Hänellä oli taustallaan aiempia väkivalta- ja päihderikoksia.
 
Tällä hetkellä kuolemaan johtaneissa tapauksissa tekijä saattaa vapautua jo noin vuoden kuluttua. Törkeiden rattijuopumusten vankeustuomioiden keskipituus on vain 3,6 kuukautta, vaikka enimmäisrangaistus on kaksi vuotta. Tuomiot ovat myös osoittautuneet tehottomiksi, sillä monessa tapauksessa samat henkilöt ovat syyllistyneet useita kertoja rattijuopumukseen. Emme voi eduskunnassa tietenkään puuttua yksittäisiin oikeustapauksiin, mutta voimme lainsäädännön kautta nostaa rikosten minimituomioita.
 
Rattijuopon kovempi rangaistus ei aina ennaltaehkäise uutta rattijuopumusta, ja tärkeää on tietenkin saattaa tekijä asianmukaiseen hoitoon. Nämä toimet yksin eivät silti riitä. Lakivaliokunta kannatti jo viime vaalikaudella alkolukkojen käytön lisäämistä. Näiden pitäisi tulla pakolliseksi jo ensimmäisen rattijuopumustuomion jälkeen. Nykyteknologia mahdollistaa entistä hienovaraisemmat laitteet, jotka voivat havaita alkoholin auton sisällä olevasta hengitysilmasta ilman erillistä puhalluttamista. Rikoksenuusijalta tulisi ottaa aina pois rikoksentekoväline eli auto. Halukkuus lainata omaa autoa rattijuopoille vähenisi, jos tämä pätisi aina – siis huolimatta siitä, kenen auto on kyseessä.
 
Myös seksuaalirikosten rangaistuksissa olisi syytä tiukentaa yleistä linjaa. Tätäkin tukee aiemmin mainittu oikeustajututkimus. Heinäkuussa Keskisuomalainen uutisoi tapauksesta, jossa sijaisperheen isä ja sijaisveli tuomittiin 6–9-vuotiaan sijaislapsen hyväksikäytöstä Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Kolme vuotta kestäneestä törkeästä lapsen hyväksikäytöstä annettiin tuomioksi vain noin puolentoista vuoden ehdollisia tuomioita. Näin vakavissa tapauksissa minimirangaistusten tulisi olla huomattavasti ankarampia.
 
Tällä hetkellä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi saada 1–10 vuotta vankeutta. Törkeissä raiskauksissa minimituomio on kuitenkin kaksi vuotta. On vaikea ymmärtää, miksi lapsiin kohdistuva törkeä seksuaalirikos olisi vähemmän tuomittavaa kuin aikuisiin kohdistuva. Minimituomio olisi saatava vähintään kahteen vuoteen, mieluiten korkeammalle tasolle.
 
Menetettyjä ihmishenkiä tai rikottua lapsuutta emme saa takaisin, mutta uhrien läheisille ja meille muille on tärkeää nähdä, että oikeus toteutuu.  Kaikesta huolimatta elämä jatkuu myös Porvoon, Sastamalan ja Keski-Suomen tapahtumien jälkeen. 

 

]]>
24 http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246212-rattijuopumusten-ja-seksuaalirikosten-tuomioita-tulee-kiristaa#comments Kotimaa Kansan oikeustaju Oikeustaju Rattijuopumus Rikostuomiot Seksuaalirikokset Fri, 17 Nov 2017 08:17:26 +0000 Pia Kauma http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246212-rattijuopumusten-ja-seksuaalirikosten-tuomioita-tulee-kiristaa
Tuomareiden heikko osaaminen - onko se ongelma? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241302-tuomareiden-heikko-osaaminen-onko-se-ongelma <p>YLEn uutiset kertoi 14.8.2017, että käräjäoikeuksissa toimivien tuomareiden heikko ammattitaito ajaa yrityksiä ratkaisemaan riitojaan välimiesmenttelyssä.&nbsp;</p><p>Uutisen mukaan, mikäli minä oikein(?) ymmärsin, vähäisen kokemuksen omaavat tuomarit tuomitsevat liian suuria rangaistuksia ja korvauksia. <strong>Onko asiasta syytä olla huolissaan?</strong></p><p>Kansalaisten oikeustaju on usein samaa mieltä kuin kokemattomien tuomareiden. Yleinen näkemys on, että liian usein rikoksista annetut tuomiot ovat alimitoitettuja. Kansalaisten oikeustaju, ja tuomioiden arvostelu, perustunee julkisuudessa kerrottuihin tuomioihin, kuten <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241176-aivovamma-vauvalle-2-vuotta-vankeutta">tähän aivovammatapaukseen</a>.</p><p>Uutisen perusteella olen sitä mieltä, että kun tuomari on toiminut käräjäoikeustuomarina vain vähän aikaa niin hänen &quot;ammattitaidottomuutensa&quot; näkyy ainakin siinä, että hän tuomitsee vähän kuten kansakin tuomitsisi. Onko se sitten väärin?</p><p>Onko siis syy &quot;liian lieviin&quot; tuomioihin se, että kansa tuomitsee puutteellisen tiedon perusteella?</p><p>&nbsp;</p><p>* * *</p><p><strong>Seuraavaksi: 16.8., 04:00</strong> - Asiaa rikosvahinkokorvauksista - (hyödynnä kollektiivinen tieto).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLEn uutiset kertoi 14.8.2017, että käräjäoikeuksissa toimivien tuomareiden heikko ammattitaito ajaa yrityksiä ratkaisemaan riitojaan välimiesmenttelyssä. 

Uutisen mukaan, mikäli minä oikein(?) ymmärsin, vähäisen kokemuksen omaavat tuomarit tuomitsevat liian suuria rangaistuksia ja korvauksia. Onko asiasta syytä olla huolissaan?

Kansalaisten oikeustaju on usein samaa mieltä kuin kokemattomien tuomareiden. Yleinen näkemys on, että liian usein rikoksista annetut tuomiot ovat alimitoitettuja. Kansalaisten oikeustaju, ja tuomioiden arvostelu, perustunee julkisuudessa kerrottuihin tuomioihin, kuten tähän aivovammatapaukseen.

Uutisen perusteella olen sitä mieltä, että kun tuomari on toiminut käräjäoikeustuomarina vain vähän aikaa niin hänen "ammattitaidottomuutensa" näkyy ainakin siinä, että hän tuomitsee vähän kuten kansakin tuomitsisi. Onko se sitten väärin?

Onko siis syy "liian lieviin" tuomioihin se, että kansa tuomitsee puutteellisen tiedon perusteella?

 

* * *

Seuraavaksi: 16.8., 04:00 - Asiaa rikosvahinkokorvauksista - (hyödynnä kollektiivinen tieto).

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241302-tuomareiden-heikko-osaaminen-onko-se-ongelma#comments Kansan oikeustaju Oikeuskäytäntö Oikeustaju Tuomari Tuomio Tue, 15 Aug 2017 16:19:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241302-tuomareiden-heikko-osaaminen-onko-se-ongelma
KKO: Kunniaväkivalta, murhauhkailu ja -valmistelu laillistettu virallisesti? http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239709-kko-kunniavakivalta-murhauhkailu-ja-valmistelu-laillistettu-virallisesti <p>Nyt se on sitten laillista! <em>Sharian </em>paikallissovellusta&nbsp;virallistetaan Suomessa? &nbsp;Hahhaa! Mites nyt suu pannaan, vääräuskoiset kantasuomalaiset? Korkein oikeus tosiasiallisesti laillisti kunniamurhan valmistelun ja sharia-väkivallan käytön ja sillä uhkailun tietyissä kansanryhmissä.&nbsp;</p><p>Tämä on ensimmäinen kerta, kun KKO antoi ennakkopäätöksen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua koskevassa asiassa.&nbsp;Olisi varmaan meidän lintukotolaisten ollut hyvä pitää alun perinkin&nbsp;<em>turpa </em>kiinni ja olla arvostelematta monikulttuurisuuden uuskirjoa ja erehtymätöntä Oikeuslaitostamme suvaitsemattomuuden puutteesta. Kyllä se aikaamme synkronoitu tuore tuomarinote sieltä taas löytyi alempien oikeusasteiden ensi käden taantumushörhöilystä huolimatta Korkeemmas kädes.</p><p>Nyt epäilyistä vapautetun perhekeskeisen nuorenmiehen kipu/koppikorvausten lisäksi saattavat vääräuskoiset joutua vielä maksamaan myös yhteisöllisyydentuntoisen uusuomalaissankarin syylliseksileimaamissakkoja. Myöhemmässä vaiheessa ehkä sitten maksamme loogisena jatkumona monipuolistuvan laintulkintamme kehityskuluina kenties virallistettavien sharia-tuomioistuinten perustamis- ja toimintakulujakin yhteisvastuullisesti valtion, kunnan ja kirkollisveroistamme?&nbsp;</p><p>- Käsi sydämellä: Tämä kunniaväkivallan tunnusmerkistön täyttävä kuvaus kertoo mielestäni olennaisesti Suomessa perinteisesti esiintyviä/sormienläpikatsottuja kantasuomalais- ja romanitaustaisia klaanikoodimuotoja vakavammasta ilmiöstä, jota ei ehkä olisi hyvä päästää juurtumaan laillistettuna poikkeamana oikeustajuumme ja tasa-arvokäsitykseemme entisten vääristymien lisäksi.</p><p>Nyt KKO:n&nbsp;päätös ravistelee kansan oikeustajua ja on omiaan rapauttamaan yleistä lainkuuliaisuutta: &quot;<em>Käräjäoikeudessa mies kertoi, että heidän kulttuurissaan tyttöjen on noudatettava perheen maineen vuoksi tiettyjä sääntöjä. 16-vuotias tyttö oli veljensä ja äitinsä kieltojen vastaisesti liikkunut ulkona muulloinkin kuin koulumatkoilla ja pukeutunut perheen mielestä epäsopivasti ... Toisaalta mies oli myös useaan otteeseen todennut, ettei sisarelle tapahtuisi mitään, jos hän palaisi kotiin, KKO toteaa päätöksessään&quot;. &quot;Jos äiti on tappamista vastaan, tapan äidinkin,</em>&quot; on melko suvaitsematon chat-lausuma sekin. - &nbsp;IL 5.7.2017 <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707052200246413_u0.shtml" target="_blank"><u>http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707052200246413_u0.shtml</u></a> &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>P.S.</strong> &nbsp;Rikoksentekijän kannalta tämä keskeinen linjauspäätös ehkä &quot;<em>menee ihan ihmisoikeussääntöjen mukaan</em>&quot;, kuten eräs juridiikan/oikeuskäytännön tuntija kommentoi alla. Entä uhrin, ja yhteiskunnan? Tasa-arvon riemuvoitto vai?&nbsp;Käytännössä ennakkopäätös uutena sanktioimattomuustoleranssistandardina tarkoittaa nimenomaan sitä, että kunniaväkivalta on nyt sekä julmana jatkuvana uhkailuna ja vainona että konkreettisina valmisteluina hyväksytty ainakin tämän case-tapauksen osoittamiin rajoihin saakka ilman, että rangaistusta tarvitsee pelätä pikku perhenahisteluja ja normaaleja ojennuspuhutteluja enempää. Nyt tosiallisesti laillistettiin perheen- ja klaaninsisäinen uskonpatriarkaatin sorto- ja omistus/nautintaoikeus ja kumottiin mm. naisrauhaan liittyviä perusoikeuksia. Naisilla ja tytöillä ei enää ole täyttä lainsuojaa Suomessa ainakaan, jos heidän puolisonsa, veljensä tai muu sukunsa ovat maahanmuuttajataustaisia. - Kärjistetyimmillään voitaisiin jopa todeta laintulkintalinjauksen merkitsevän kansankielistä toivotusta: tervetuloa Suomeen nauttimaan oikeusvaltiomme suojasta ja rakentamaan sen piiriin maassa maanne tavalla -periaatteen mukaista käytännön oikeussiirtokuntaa joustavasti meidän lakiemme puitteissa/puuttumatta!</p><p>Linjaus antaa eräässä mielessä käytännön legitimiteetin väkivaltauhan käytölle aseena alakulttuuriyhteisöllisissä kurinpitotoimissa naisia ja lapsia ja muita alistettuja kohtaan uskomusperäisten perinne- ja lakisäännöstöjen mukaisesti. Sanoisin epäjuridisessa ja poleemisessa tarkoituksessa jopa, että <em>päätöksensä myötä KKO on tästedes eräänlainen periaatteellinen kanssarikollinen jokaisessa vastaavassa kunniaväkivaltarikostapauksessa Suomessa.</em></p><p><strong>P.P.S. &nbsp;</strong><em> </em>Ihmisoikeusliiton kommentti Aamulehdessä 6.7.2017: &quot;<em>Suomessa ei ole tiettävästi tapahtunut yhtäkään kunniamurhaa. Monissa Euroopan maissa vasta sellaisen tapahtuminen on käynnistänyt julkisen kesk.</em>..&quot; &gt;<strong>&nbsp;</strong><a href="http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239709-kko-kunniavakivalta-murhauhkailu-ja-valmistelu-laillistettu-virallisesti#comment-3592897">http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239709-kko-kunniavakivalta-murhauhkailu-ja-valmistelu-laillistettu-virallisesti#comment-3592897</a>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt se on sitten laillista! Sharian paikallissovellusta virallistetaan Suomessa?  Hahhaa! Mites nyt suu pannaan, vääräuskoiset kantasuomalaiset? Korkein oikeus tosiasiallisesti laillisti kunniamurhan valmistelun ja sharia-väkivallan käytön ja sillä uhkailun tietyissä kansanryhmissä. 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun KKO antoi ennakkopäätöksen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua koskevassa asiassa. Olisi varmaan meidän lintukotolaisten ollut hyvä pitää alun perinkin turpa kiinni ja olla arvostelematta monikulttuurisuuden uuskirjoa ja erehtymätöntä Oikeuslaitostamme suvaitsemattomuuden puutteesta. Kyllä se aikaamme synkronoitu tuore tuomarinote sieltä taas löytyi alempien oikeusasteiden ensi käden taantumushörhöilystä huolimatta Korkeemmas kädes.

Nyt epäilyistä vapautetun perhekeskeisen nuorenmiehen kipu/koppikorvausten lisäksi saattavat vääräuskoiset joutua vielä maksamaan myös yhteisöllisyydentuntoisen uusuomalaissankarin syylliseksileimaamissakkoja. Myöhemmässä vaiheessa ehkä sitten maksamme loogisena jatkumona monipuolistuvan laintulkintamme kehityskuluina kenties virallistettavien sharia-tuomioistuinten perustamis- ja toimintakulujakin yhteisvastuullisesti valtion, kunnan ja kirkollisveroistamme? 

- Käsi sydämellä: Tämä kunniaväkivallan tunnusmerkistön täyttävä kuvaus kertoo mielestäni olennaisesti Suomessa perinteisesti esiintyviä/sormienläpikatsottuja kantasuomalais- ja romanitaustaisia klaanikoodimuotoja vakavammasta ilmiöstä, jota ei ehkä olisi hyvä päästää juurtumaan laillistettuna poikkeamana oikeustajuumme ja tasa-arvokäsitykseemme entisten vääristymien lisäksi.

Nyt KKO:n päätös ravistelee kansan oikeustajua ja on omiaan rapauttamaan yleistä lainkuuliaisuutta: "Käräjäoikeudessa mies kertoi, että heidän kulttuurissaan tyttöjen on noudatettava perheen maineen vuoksi tiettyjä sääntöjä. 16-vuotias tyttö oli veljensä ja äitinsä kieltojen vastaisesti liikkunut ulkona muulloinkin kuin koulumatkoilla ja pukeutunut perheen mielestä epäsopivasti ... Toisaalta mies oli myös useaan otteeseen todennut, ettei sisarelle tapahtuisi mitään, jos hän palaisi kotiin, KKO toteaa päätöksessään". "Jos äiti on tappamista vastaan, tapan äidinkin," on melko suvaitsematon chat-lausuma sekin. -  IL 5.7.2017 http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707052200246413_u0.shtml  

 

P.S.  Rikoksentekijän kannalta tämä keskeinen linjauspäätös ehkä "menee ihan ihmisoikeussääntöjen mukaan", kuten eräs juridiikan/oikeuskäytännön tuntija kommentoi alla. Entä uhrin, ja yhteiskunnan? Tasa-arvon riemuvoitto vai? Käytännössä ennakkopäätös uutena sanktioimattomuustoleranssistandardina tarkoittaa nimenomaan sitä, että kunniaväkivalta on nyt sekä julmana jatkuvana uhkailuna ja vainona että konkreettisina valmisteluina hyväksytty ainakin tämän case-tapauksen osoittamiin rajoihin saakka ilman, että rangaistusta tarvitsee pelätä pikku perhenahisteluja ja normaaleja ojennuspuhutteluja enempää. Nyt tosiallisesti laillistettiin perheen- ja klaaninsisäinen uskonpatriarkaatin sorto- ja omistus/nautintaoikeus ja kumottiin mm. naisrauhaan liittyviä perusoikeuksia. Naisilla ja tytöillä ei enää ole täyttä lainsuojaa Suomessa ainakaan, jos heidän puolisonsa, veljensä tai muu sukunsa ovat maahanmuuttajataustaisia. - Kärjistetyimmillään voitaisiin jopa todeta laintulkintalinjauksen merkitsevän kansankielistä toivotusta: tervetuloa Suomeen nauttimaan oikeusvaltiomme suojasta ja rakentamaan sen piiriin maassa maanne tavalla -periaatteen mukaista käytännön oikeussiirtokuntaa joustavasti meidän lakiemme puitteissa/puuttumatta!

Linjaus antaa eräässä mielessä käytännön legitimiteetin väkivaltauhan käytölle aseena alakulttuuriyhteisöllisissä kurinpitotoimissa naisia ja lapsia ja muita alistettuja kohtaan uskomusperäisten perinne- ja lakisäännöstöjen mukaisesti. Sanoisin epäjuridisessa ja poleemisessa tarkoituksessa jopa, että päätöksensä myötä KKO on tästedes eräänlainen periaatteellinen kanssarikollinen jokaisessa vastaavassa kunniaväkivaltarikostapauksessa Suomessa.

P.P.S.   Ihmisoikeusliiton kommentti Aamulehdessä 6.7.2017: "Suomessa ei ole tiettävästi tapahtunut yhtäkään kunniamurhaa. Monissa Euroopan maissa vasta sellaisen tapahtuminen on käynnistänyt julkisen kesk..." > http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239709-kko-kunniavakivalta-murhauhkailu-ja-valmistelu-laillistettu-virallisesti#comment-3592897 

]]>
50 http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239709-kko-kunniavakivalta-murhauhkailu-ja-valmistelu-laillistettu-virallisesti#comments Korkein oikeus Kunniaväkivalta Lainkäyttö Oikeustaju Sharia-laki Wed, 05 Jul 2017 10:33:16 +0000 Veikko Savolainen http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239709-kko-kunniavakivalta-murhauhkailu-ja-valmistelu-laillistettu-virallisesti
Kansalaisten oikeustajua kunnioitettava http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236653-demokratialle-ei-voi-kaantaa-selkaa-kansalaisten-oikeustajua-kunnioitettava <p>Oikeuslaitos on vuosikausia koetellut kansalaisten hermoja olemattomilla tuomioilla. Kansalaisten vaatimuksia on otettava vahvemmin huomioon päätöksenteossa. Henkilöön kohdistuvien rikosten tuomiot eivät ole yhtään linjassa siihen, että millaisia tuomioita tulee, jos kajoaa esimerkiksi jonkun omaisuuteen. Tavaroita saa rahalla, mutta terveyttä ja elämää ei. Suomen oikeusjärjestelmä on siinä pisteessä kansalaisen oikeusturvaan vedoten, että se tarvitsisi purkaa ja rakentaa uudelleen sellaiseksi, että se oikeasti takaisi kansalaisille turvaa ja oikeutta.</p><p>&nbsp;</p><p>S<strong>DP:stä esitys lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista:</strong></p><p>Vähän aikaa sitten tapahtui jotain hyvin järkyttävää Suomen oikeusjärjestelmässä. Äskettäin tuli tuomioistuinratkaisu, jossa seksuaalisesti hyväksikäytetyn 10-vuotiaan lapsen suostumuksen katsottiin sulkevan pois raiskauksen tunnusmerkistön. Kuulitte ihan oikein.</p><p>Lakialoitteessa esitetään rikoslakia muutettavaksi niin, että henkisestä kypsymättömyydestä johtuva kyvyttömyys muodostaa tai ilmaista tahtoaan rinnastettaisiin suoraan näihin perusteisiin. Lapsen antamalle suostumukselle ei voida kerta kaikkiaan asettaa tällaista merkitystä seksuaalirikoksissa.</p><p>Moni sosialidemokraatti onkin lainsäädännön tiukentamisen kannalla. Eduskunnassa lakialoitteen pisti eteenpäin SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yleisemmin -&nbsp;</strong><strong>Uhrin oikeus &ndash; Taloudellinen säästö:</strong></p><p>Miten pidämme huolen siitä, että uhrikin saa oikeutta? Raiskauksista puhuessamme keskustelu kääntyy uhrin oikeuden sijaan raiskaajan yhteiskuntakelpoisuuteen. Monet puolustelevat suoraan tai epäsuorasti oikeuslaitoksemme kevyitä rangaistuksia taloudellisilla seikoilla. Raiskauksen seurauksista aiheutuva henkinen ja fyysinen vahinko ihmiseen tulee kalliimmaksi yhteiskunnalle, kuin rikollisen pitäminen putkassa. Monet raiskatut ovat raiskauksen johdosta itsetuhoisia, masentuneita, vahingoittavat itseään, kärsivät jatkuvista pelkotiloista ja kärsivät erilaisista vakavista mielenterveyden ongelmista. Monet raiskatut menettävät työkykynsä, mikä on suuri menetys uhrille itselleen ja samaan aikaan valtava kulu yhteiskunnalle. Mielenterveyspalvelut ja muut uhrin tarvitsemat palvelut maksavat hyvin paljon. Jos kovennamme tuomioita, niin me itseasiassa saisimme paremmin oikeuden toteutettua, ennaltaehkäistyä raiskaustapauksia ja samalla valtio voisi pitkällä aikavälillä säästää rahaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomalaisten ja eurooppalaisten asenteet - Lähi-idästä tulleet eivät voi vedota tietämättömyyteen ja omaan kulttuuriin:</strong></p><p>Meillä suomalaisilla on vielä paljon parannettavaa, sillä Euroopan komission teettämästä tutkimuksessa selviää, että 11 prosenttia suomalaisista hyväksyy raiskauksen tietyissä olosuhteissa. Tutkimuksen mukaan jopa 27 prosenttia eurooppalaisista hyväksyy raiskauksen tietyissä olosuhteissa. Kuulitte kyllä oikein. Tämä on erittäin järkyttävää ja häpeällistä. Meillä on paljon töitä edessä, että saamme 0%.</p><p>Lähi-idän ihmisille ei tarvitse kertoa maamme laista ja pelisäännöistä. Lähi-idästä tulleet ihmiset tietävät entuudestaan erittäin hyvin sen, että koskemattomuuteen ei saa kajota. Lähi-idässä raiskaajat teloitetaan. Oli raiskaaja sitten suomalainen tai vaikkapa Lähi-idästä, niin Suomen olemattomat rangaistustasot ruokkivat raiskaajia. Koventamalla rangaistuksia on hyvä muistaa, että Suomen kansa ei ole vaatimassa kuolemanrangaistuksia, joten pelottelupuheet sikseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Paljousalennukset ja muut vähennykset tarpeettomia:</strong></p><p>Miltä kuulostaa se, että aiempi raiskaustuomio voi lieventää uutta raiskaustuomiota? Valitettavasti se on ihan todellisuutta Suomessa. Kansalaiset taas tyrmäävät sen, että aiempien tuomioiden perusteella alennetaan tuomiota. Jos ihminen toistaa rikoksen tai tekee muita rikoksia, niin se todistaa sen, että henkilö ei ole oppinut virheistään. Siksi tuomioitten kovuudella on merkitystä. Meidän pitäisi keskustella siitä, että onko vakavien rikoksien kohdalla hyväksyttävää, että paljousalennuksia ja muita vähennyksiä myönnetään lain rikkojille. Pidän nykyistä systeemiämme todella outona, vastenmielisenä ja järjestelmänä, joka pitää uhrin kärsimyksiä toissijaisena rikoksen tekijän hyvinvoinnin rinnalla. Ei mahdu minun oikeustajuuni myöskään millään se, että mitä enemmän teet rikoksia, niin sen helpommalla pääset. Suomessa pitäisi poistaa paljousalennukset ja korottaa väkivaltarikoksien tuomioita sille tasolle, jossa sen pitäisi ollakin. Kansa vaatii muutosta ja siihen olisi korkea aika jo vastata hyvät päättäjät ja oikeuslaitos. Historiakin on osoittanut sen meille, että jos päättäjät ja oikeuslaitos eivät kunnioita kansalaisten tahtoa (demokratiaa), niin se tulee myöhemmin johtamaan ennennäkemättömiin väkivaltaisuuksiin. Tuskin kukaan haluaa ihmisten ottavan ohjat omiin käsiinsä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/tuore-selvitys-paljastaa-tallaiset-raiskaukset-ovat-oikeuden-mielesta-lievia/2050208">http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/tuore-selvitys-paljastaa-tallaiset-raiskaukset-ovat-oikeuden-mielesta-lievia/2050208</a></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612022200035111_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612022200035111_uu.shtml</a></p><p><a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004891344.html">http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004891344.html</a></p><p><a href="http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2015/11/28/raiskaus-on-raiskaus-kaikkialla-maailmassa/">http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2015/11/28/raiskaus-on-raiskaus-kaikkialla-maailmassa/</a></p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/sdpsta-esitys-lapsiin-kohdistuvista-seksuaalirikosista/" title="https://www.verkkouutiset.fi/sdpsta-esitys-lapsiin-kohdistuvista-seksuaalirikosista/">https://www.verkkouutiset.fi/sdpsta-esitys-lapsiin-kohdistuvista-seksuaa...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeuslaitos on vuosikausia koetellut kansalaisten hermoja olemattomilla tuomioilla. Kansalaisten vaatimuksia on otettava vahvemmin huomioon päätöksenteossa. Henkilöön kohdistuvien rikosten tuomiot eivät ole yhtään linjassa siihen, että millaisia tuomioita tulee, jos kajoaa esimerkiksi jonkun omaisuuteen. Tavaroita saa rahalla, mutta terveyttä ja elämää ei. Suomen oikeusjärjestelmä on siinä pisteessä kansalaisen oikeusturvaan vedoten, että se tarvitsisi purkaa ja rakentaa uudelleen sellaiseksi, että se oikeasti takaisi kansalaisille turvaa ja oikeutta.

 

SDP:stä esitys lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista:

Vähän aikaa sitten tapahtui jotain hyvin järkyttävää Suomen oikeusjärjestelmässä. Äskettäin tuli tuomioistuinratkaisu, jossa seksuaalisesti hyväksikäytetyn 10-vuotiaan lapsen suostumuksen katsottiin sulkevan pois raiskauksen tunnusmerkistön. Kuulitte ihan oikein.

Lakialoitteessa esitetään rikoslakia muutettavaksi niin, että henkisestä kypsymättömyydestä johtuva kyvyttömyys muodostaa tai ilmaista tahtoaan rinnastettaisiin suoraan näihin perusteisiin. Lapsen antamalle suostumukselle ei voida kerta kaikkiaan asettaa tällaista merkitystä seksuaalirikoksissa.

Moni sosialidemokraatti onkin lainsäädännön tiukentamisen kannalla. Eduskunnassa lakialoitteen pisti eteenpäin SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä. 

 

Yleisemmin - Uhrin oikeus – Taloudellinen säästö:

Miten pidämme huolen siitä, että uhrikin saa oikeutta? Raiskauksista puhuessamme keskustelu kääntyy uhrin oikeuden sijaan raiskaajan yhteiskuntakelpoisuuteen. Monet puolustelevat suoraan tai epäsuorasti oikeuslaitoksemme kevyitä rangaistuksia taloudellisilla seikoilla. Raiskauksen seurauksista aiheutuva henkinen ja fyysinen vahinko ihmiseen tulee kalliimmaksi yhteiskunnalle, kuin rikollisen pitäminen putkassa. Monet raiskatut ovat raiskauksen johdosta itsetuhoisia, masentuneita, vahingoittavat itseään, kärsivät jatkuvista pelkotiloista ja kärsivät erilaisista vakavista mielenterveyden ongelmista. Monet raiskatut menettävät työkykynsä, mikä on suuri menetys uhrille itselleen ja samaan aikaan valtava kulu yhteiskunnalle. Mielenterveyspalvelut ja muut uhrin tarvitsemat palvelut maksavat hyvin paljon. Jos kovennamme tuomioita, niin me itseasiassa saisimme paremmin oikeuden toteutettua, ennaltaehkäistyä raiskaustapauksia ja samalla valtio voisi pitkällä aikavälillä säästää rahaa.

 

Suomalaisten ja eurooppalaisten asenteet - Lähi-idästä tulleet eivät voi vedota tietämättömyyteen ja omaan kulttuuriin:

Meillä suomalaisilla on vielä paljon parannettavaa, sillä Euroopan komission teettämästä tutkimuksessa selviää, että 11 prosenttia suomalaisista hyväksyy raiskauksen tietyissä olosuhteissa. Tutkimuksen mukaan jopa 27 prosenttia eurooppalaisista hyväksyy raiskauksen tietyissä olosuhteissa. Kuulitte kyllä oikein. Tämä on erittäin järkyttävää ja häpeällistä. Meillä on paljon töitä edessä, että saamme 0%.

Lähi-idän ihmisille ei tarvitse kertoa maamme laista ja pelisäännöistä. Lähi-idästä tulleet ihmiset tietävät entuudestaan erittäin hyvin sen, että koskemattomuuteen ei saa kajota. Lähi-idässä raiskaajat teloitetaan. Oli raiskaaja sitten suomalainen tai vaikkapa Lähi-idästä, niin Suomen olemattomat rangaistustasot ruokkivat raiskaajia. Koventamalla rangaistuksia on hyvä muistaa, että Suomen kansa ei ole vaatimassa kuolemanrangaistuksia, joten pelottelupuheet sikseen.

 

Paljousalennukset ja muut vähennykset tarpeettomia:

Miltä kuulostaa se, että aiempi raiskaustuomio voi lieventää uutta raiskaustuomiota? Valitettavasti se on ihan todellisuutta Suomessa. Kansalaiset taas tyrmäävät sen, että aiempien tuomioiden perusteella alennetaan tuomiota. Jos ihminen toistaa rikoksen tai tekee muita rikoksia, niin se todistaa sen, että henkilö ei ole oppinut virheistään. Siksi tuomioitten kovuudella on merkitystä. Meidän pitäisi keskustella siitä, että onko vakavien rikoksien kohdalla hyväksyttävää, että paljousalennuksia ja muita vähennyksiä myönnetään lain rikkojille. Pidän nykyistä systeemiämme todella outona, vastenmielisenä ja järjestelmänä, joka pitää uhrin kärsimyksiä toissijaisena rikoksen tekijän hyvinvoinnin rinnalla. Ei mahdu minun oikeustajuuni myöskään millään se, että mitä enemmän teet rikoksia, niin sen helpommalla pääset. Suomessa pitäisi poistaa paljousalennukset ja korottaa väkivaltarikoksien tuomioita sille tasolle, jossa sen pitäisi ollakin. Kansa vaatii muutosta ja siihen olisi korkea aika jo vastata hyvät päättäjät ja oikeuslaitos. Historiakin on osoittanut sen meille, että jos päättäjät ja oikeuslaitos eivät kunnioita kansalaisten tahtoa (demokratiaa), niin se tulee myöhemmin johtamaan ennennäkemättömiin väkivaltaisuuksiin. Tuskin kukaan haluaa ihmisten ottavan ohjat omiin käsiinsä.

 

 

Lähteet:

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/tuore-selvitys-paljastaa-tallaiset-raiskaukset-ovat-oikeuden-mielesta-lievia/2050208

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612022200035111_uu.shtml

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004891344.html

http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2015/11/28/raiskaus-on-raiskaus-kaikkialla-maailmassa/

https://www.verkkouutiset.fi/sdpsta-esitys-lapsiin-kohdistuvista-seksuaalirikosista/

 

 

 

]]>
5 http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236653-demokratialle-ei-voi-kaantaa-selkaa-kansalaisten-oikeustajua-kunnioitettava#comments Demokratia Kansan oikeustaju Oikeuslaitos Oikeustaju Oikeusvaltioperiaate Sun, 07 May 2017 07:20:07 +0000 Kamal Palani Jafi http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236653-demokratialle-ei-voi-kaantaa-selkaa-kansalaisten-oikeustajua-kunnioitettava
Tunkkainen oikeustaju! http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222602-tunkkainen-oikeustaju <p>Lehdet tietävät tänään 10.9.2016 kertoa että eduskunnan oikeusasiamies on antanut Kemiönsaaren kunnanhallituksen enemmistölle moitteet. Enemmistö tässä tapuksessa oli kunnanhallituksen enemmistö vuonna 2015 ja se koostui seuraavista henkilöistä:</p> <p>&nbsp;</p> <p>Veronica Heikkilä (SDP), Veijo Lücke (Vapaa Yhteistoiminta), Martti Murto (Vapaa Yhteistoiminta), Ann Nyström (Vapaa Yhteistoiminta) och Kim Viljanen (Vapaa Yhteistoiminta).</p> <p>&nbsp;</p> <p>9.12.2014 kunnanvaltuusto tekee eräässä asiassa päätöksen. Eräs osa-yleiskaava hyväksytään äänestyksen jälkeen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>20.1.2015 kunnanhallitus tarkastaa tämän ja muiden kunnanvaltuuston joulukuussa 2014 tekemien päätösten laillisuuden. Kukaan ei ehdota mitään poikkevaa, vaan kunnanhallitus päättää yksimielisesti että päätökset ovat lainmukaisia, ja että niitä voidaan panna täytäntöön.</p> <p>Tästä osa-yleiskaavasta päätöksestä tehdään kuitenkin valitus Turun Hallinto-oikeuteen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallinto-oikeus pyytää kunnalta lausuntoa. Lausuntopyyntö käsitellään kunnanhallituksessa 31.3.2015, jolloin yllä mainittu enemmistö äänillään päättää ettei mitään lausuntoa anneta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallinto-oikeus pyytää uudestaan lausuntoa, ja esittää lisäksi että kunnanvaltuustolle on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta. Asia käsitellään uudelleen kunnanhallituksessa 28.4.2015. Yllä mainittu enemmistö päättää äänillään uudelleen ettei mitään lausuntoa anneta, ja lisäksi ettei asiaa valmistella kunnanvaltuuston käsittelyä varten.</p> <p>&nbsp;</p> <p>17.6.2015 Kemiönsaaren kunnanvaltuusto päättää omasta aloitteestaan antaa hallinto-oikeudelle sen pyytämää lausuntoa asiasta. Mutta enemmistö onnistui kyllä aikeissaan saada asia venymään. Se on edelleen kesken hallinto-oikeudessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kunnanhallituksen lausunto on verrattavissa siihen että kutsutaan todistajaksi käräjille. Kun on päätetty ettei kunnanhallitus anna lausuntoa on se verrattavissa todistajaan, joka on kutsuttu käräjille todistamaan, ja paikan päällä kieltäytyy todistamasta. En ole asiasta perillä, mutta epäilenpä ettei sellaisesta selviä ilman seuraamuksia. Todistuksen antaminen taitaa kuulua kansalaisvelvollisuuksiin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Åbo Underrättelser lehdessä kirjoitetaan 10.9.2016 että ydinkysymys tässä olisi kunnanvaltuuston päätös 9.12.2014 hyväksyä osa-yleiskaava.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ei! Ei todellakaan. Ydinkysymys tässä on se että on estetty todistajalausunnon antamista.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Eduskunnan oikeusasiamies antaa 29.8.2016 moitteet edellä mainitulle kunnanhallituksen enemmistölle.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Moitteita tulee siitä ettei ole huolehdittu siitä että oikeudenkäynti tarpeettomasti pitkittyy. Näin on toimittu oikeusturvaa vastaan. Ylipitkiä oikeudenkäyntejä on asia, josta Suomi on saanut langettavia tuomioita Euroopan Ihmisoikeus Tuomioistumelta. Itse asiassa Suomi ei ole mikään ihmisoikeuksien mallimaa lainkaan. Suomella on EIT:stä enemmän langettavia tuomioita kun Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla yhteensä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&ldquo;Kunnanhallituksen enemmistö on siten laiminlyönyt velvollisuuttaan edistää oikeusturvan toteutumisen eli laiminlyönyt perusoikeuksia ja vapauksia ja ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tästä lankeaa kyllä myös varjo tilintarkastajan päälle. Tämä ettei annettu lausuntoa hallinto-oikeudelle kiinnitti kyllä tilintarkastajan huomiota. Kunnanhallitus vastasi tilintarkastajan kysymykseen asiasta 26.4.2016, jolloin kunnanhallituksen kokoonpano oli hieman toinen kun vuonna 2015. Martti Murto ei ollut enää jäsen. Ja entinen enemmistö oli vaihtunut vähemmistöksi, kun Vapaa Yhteistominta oli menettänyt yhden paikan RKP:lle.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vähemmistöön jääneet halusivat vastata että &ldquo;Kunnanhallituksen 31.3.2015 päätös perustui ajatukseen, että kunnanhallitus ei halua lausunnon muodossa ottaa kantaa asian käsittelyyn. Asian käsittelystä vastasi Turun hallinto-oikeus, jolla kunnanhallituksen käsityksen mukaan oli kaikki asian käsittelemiseksi tarvittava tieto käytössään.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Saanen huomauttaa että Turun Hallinto-oikeus ilmeisesti oli sitä mieltä ettei sillä ollut kaikki asian käsittelemiseksi tarvittava tieto käytössään, koska kysyi lausunnon perään sitten toistamiseen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallituksen päätökseksi tuli kuitenkin jotain aivan muuta kun se mitä Lücke &amp; kumppanit halusivat. Hyväksytyn päätöksen mukaan hallitus tunnusti tehneensä väärin. Lücke &amp; kumppanit esittivät eriävän mielipiteen. Paitsi Nyström.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Minusta olisi voinut odottaa että asiasta olisi mainittu edes jotenkin &nbsp;tilintarkastuskertomuksessa. Tästä asiasta ei ole kuitenkaan mainittu yhtään mitään Kemiönsaaren kunnan vuoden 2015 tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuslautakunta on pimittänyt käsityksensä tästä aivan täysin, ainakin valtuustolta. Epäilen että tilintarkastajaa on jotenkin painostettu, mutta kun siitä ei ole minkäänlaisia pitäviä todisteita.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Oikeusasiamies sai vuonna 2015 4759 kantelua. Niistä vain 777 johti toimenpiteisiin. Saatuaan tietää että oikeusasiamies tutkii kantelua viranomainen korjasi toimintaansa itse 24 tapauksessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nyt on sitten mielenkiintoista katsoa Vapaan Yhteistoiminnan reaktio oikeusasiamihen moitteisiin. Rune Friman - Vapaan Yhteistoiminnan puheenjohtaja - väittää että on lausuntoa hallinto-oikeudelle on annettu. Mielenkiintoinen väite siinä mielessä että kunnanhallituksen pöytäkirjan mukaan on päätetty ettei mitään lausuntoa anneta. Hallinto-oikeus on toista mieltä. Oikeusasiamies on toista mieltä. Ja ajan myötä ei ole väliä mitä Friman väittää. Vain pöytäkirja kertoo mitä on itse asiassa tapahtunut. Historia antaa lopullisen tuomion.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Veijo Lücke kertoo lehdessä että hän eduskunnan oikeusasiamiehen moitteista huolimatta tekisi saman uudestaan. (Eli kieltäytyisi todistamasta oikeudenkäynnissä.)</p> <p>&nbsp;</p> <p>&ldquo;Emme päässeet eteenpäin keskusteluissa kunnanhallituksessa&rdquo; väittää Lücke.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta ilmeisesti tilintarkastuslautakunnassa on päästy, kun asiasta ei ole mainintaa tilintarkastuskertomuksessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&ldquo;Kunnan pitää olla neutraali eikä yrittää vaikuttaa tuomioistuimeen&rdquo;, sanoo Lücke lehdessä 10.9.2016.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Täyttä puppua! Se että estettiin todistusta oikeudessa kyllä vaikutti juuri päinvastoin. Se vääristi oikeuskäsittelyä ja pitkitti sitä turhaan. Mutta kiitos ja kunnia hallinto-oikeudelle. Se ei antanut periksi. Lisäksi on aivan selvää että tällä tavalla toimien haluttiin itse asiassa pitkittää oikeusprosessia mahdollisimman pitkään.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Luotan kyllä ennemmin riippumattomaan tuomioistuimeen kuin Lückeen, kun on kyse oikeudesta. Lückellä on lievästi sanottuna tunkkainen oikeustaju. Niin kuin monella muullakin Vapaan Yhteistoiminnan riveissä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nyt Lücke tähdentää että hallintojohtosäännön mukaan on hallituksen tehtävä antaa lausuntoja. Kas kun on kahdesti päätetty ettei anneta. Ja sitten vielä päälle päätteeksi väitetään että kyllä on annettu, vaikka on nimenomaisesti päätetty ettei anneta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun ei ilmeisesti itsekään tiedä mitä on päätetty. Ehkä olisi aika todeta että istuu väärällä pallilla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Maanantaina 12.9.2016 kunnanvaltuuston kokouksessa on muutamia lausuntoja kun pitää antaa hallinto-oikeudelle. Miksei nyt sitten kunnanhallitus?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun olen tiedustellut asiasta perillä olevilta tahoilta, minulle on kerrottu että hallinto-oikeudelta on kysytty, ja että hallinto-oikeus on tähdentänyt että lausunnon pitää antaa juuri kunnanvaltuusto.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kas, kas! Ilmeisesti kunnanhallitus on menettänyt hallinto-oikeuden luottamuksen. Ei oteta enää riskiä että oikeudenkäynti pitkittyisi turhaan joutavien takia. Joten pyydetään kunnanhallituksen sijasta lausuntoa valtuustolta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Näin ollen voidaan väittää että Vapaan Yhteistoiminnan takia kunnan luottamus on kärsinyt.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lehdet tietävät tänään 10.9.2016 kertoa että eduskunnan oikeusasiamies on antanut Kemiönsaaren kunnanhallituksen enemmistölle moitteet. Enemmistö tässä tapuksessa oli kunnanhallituksen enemmistö vuonna 2015 ja se koostui seuraavista henkilöistä:

 

Veronica Heikkilä (SDP), Veijo Lücke (Vapaa Yhteistoiminta), Martti Murto (Vapaa Yhteistoiminta), Ann Nyström (Vapaa Yhteistoiminta) och Kim Viljanen (Vapaa Yhteistoiminta).

 

9.12.2014 kunnanvaltuusto tekee eräässä asiassa päätöksen. Eräs osa-yleiskaava hyväksytään äänestyksen jälkeen.

 

20.1.2015 kunnanhallitus tarkastaa tämän ja muiden kunnanvaltuuston joulukuussa 2014 tekemien päätösten laillisuuden. Kukaan ei ehdota mitään poikkevaa, vaan kunnanhallitus päättää yksimielisesti että päätökset ovat lainmukaisia, ja että niitä voidaan panna täytäntöön.

Tästä osa-yleiskaavasta päätöksestä tehdään kuitenkin valitus Turun Hallinto-oikeuteen.

 

Hallinto-oikeus pyytää kunnalta lausuntoa. Lausuntopyyntö käsitellään kunnanhallituksessa 31.3.2015, jolloin yllä mainittu enemmistö äänillään päättää ettei mitään lausuntoa anneta.

 

Hallinto-oikeus pyytää uudestaan lausuntoa, ja esittää lisäksi että kunnanvaltuustolle on varattava tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta. Asia käsitellään uudelleen kunnanhallituksessa 28.4.2015. Yllä mainittu enemmistö päättää äänillään uudelleen ettei mitään lausuntoa anneta, ja lisäksi ettei asiaa valmistella kunnanvaltuuston käsittelyä varten.

 

17.6.2015 Kemiönsaaren kunnanvaltuusto päättää omasta aloitteestaan antaa hallinto-oikeudelle sen pyytämää lausuntoa asiasta. Mutta enemmistö onnistui kyllä aikeissaan saada asia venymään. Se on edelleen kesken hallinto-oikeudessa.

 

Kunnanhallituksen lausunto on verrattavissa siihen että kutsutaan todistajaksi käräjille. Kun on päätetty ettei kunnanhallitus anna lausuntoa on se verrattavissa todistajaan, joka on kutsuttu käräjille todistamaan, ja paikan päällä kieltäytyy todistamasta. En ole asiasta perillä, mutta epäilenpä ettei sellaisesta selviä ilman seuraamuksia. Todistuksen antaminen taitaa kuulua kansalaisvelvollisuuksiin.

 

Åbo Underrättelser lehdessä kirjoitetaan 10.9.2016 että ydinkysymys tässä olisi kunnanvaltuuston päätös 9.12.2014 hyväksyä osa-yleiskaava.

 

Ei! Ei todellakaan. Ydinkysymys tässä on se että on estetty todistajalausunnon antamista.

 

Eduskunnan oikeusasiamies antaa 29.8.2016 moitteet edellä mainitulle kunnanhallituksen enemmistölle.

 

Moitteita tulee siitä ettei ole huolehdittu siitä että oikeudenkäynti tarpeettomasti pitkittyy. Näin on toimittu oikeusturvaa vastaan. Ylipitkiä oikeudenkäyntejä on asia, josta Suomi on saanut langettavia tuomioita Euroopan Ihmisoikeus Tuomioistumelta. Itse asiassa Suomi ei ole mikään ihmisoikeuksien mallimaa lainkaan. Suomella on EIT:stä enemmän langettavia tuomioita kun Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla yhteensä.

 

“Kunnanhallituksen enemmistö on siten laiminlyönyt velvollisuuttaan edistää oikeusturvan toteutumisen eli laiminlyönyt perusoikeuksia ja vapauksia ja ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.”

 

Tästä lankeaa kyllä myös varjo tilintarkastajan päälle. Tämä ettei annettu lausuntoa hallinto-oikeudelle kiinnitti kyllä tilintarkastajan huomiota. Kunnanhallitus vastasi tilintarkastajan kysymykseen asiasta 26.4.2016, jolloin kunnanhallituksen kokoonpano oli hieman toinen kun vuonna 2015. Martti Murto ei ollut enää jäsen. Ja entinen enemmistö oli vaihtunut vähemmistöksi, kun Vapaa Yhteistominta oli menettänyt yhden paikan RKP:lle.

 

Vähemmistöön jääneet halusivat vastata että “Kunnanhallituksen 31.3.2015 päätös perustui ajatukseen, että kunnanhallitus ei halua lausunnon muodossa ottaa kantaa asian käsittelyyn. Asian käsittelystä vastasi Turun hallinto-oikeus, jolla kunnanhallituksen käsityksen mukaan oli kaikki asian käsittelemiseksi tarvittava tieto käytössään.”

 

Saanen huomauttaa että Turun Hallinto-oikeus ilmeisesti oli sitä mieltä ettei sillä ollut kaikki asian käsittelemiseksi tarvittava tieto käytössään, koska kysyi lausunnon perään sitten toistamiseen.

 

Hallituksen päätökseksi tuli kuitenkin jotain aivan muuta kun se mitä Lücke & kumppanit halusivat. Hyväksytyn päätöksen mukaan hallitus tunnusti tehneensä väärin. Lücke & kumppanit esittivät eriävän mielipiteen. Paitsi Nyström.

 

Minusta olisi voinut odottaa että asiasta olisi mainittu edes jotenkin  tilintarkastuskertomuksessa. Tästä asiasta ei ole kuitenkaan mainittu yhtään mitään Kemiönsaaren kunnan vuoden 2015 tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuslautakunta on pimittänyt käsityksensä tästä aivan täysin, ainakin valtuustolta. Epäilen että tilintarkastajaa on jotenkin painostettu, mutta kun siitä ei ole minkäänlaisia pitäviä todisteita.

 

Oikeusasiamies sai vuonna 2015 4759 kantelua. Niistä vain 777 johti toimenpiteisiin. Saatuaan tietää että oikeusasiamies tutkii kantelua viranomainen korjasi toimintaansa itse 24 tapauksessa.

 

Nyt on sitten mielenkiintoista katsoa Vapaan Yhteistoiminnan reaktio oikeusasiamihen moitteisiin. Rune Friman - Vapaan Yhteistoiminnan puheenjohtaja - väittää että on lausuntoa hallinto-oikeudelle on annettu. Mielenkiintoinen väite siinä mielessä että kunnanhallituksen pöytäkirjan mukaan on päätetty ettei mitään lausuntoa anneta. Hallinto-oikeus on toista mieltä. Oikeusasiamies on toista mieltä. Ja ajan myötä ei ole väliä mitä Friman väittää. Vain pöytäkirja kertoo mitä on itse asiassa tapahtunut. Historia antaa lopullisen tuomion.

 

Veijo Lücke kertoo lehdessä että hän eduskunnan oikeusasiamiehen moitteista huolimatta tekisi saman uudestaan. (Eli kieltäytyisi todistamasta oikeudenkäynnissä.)

 

“Emme päässeet eteenpäin keskusteluissa kunnanhallituksessa” väittää Lücke.

 

Mutta ilmeisesti tilintarkastuslautakunnassa on päästy, kun asiasta ei ole mainintaa tilintarkastuskertomuksessa.

 

“Kunnan pitää olla neutraali eikä yrittää vaikuttaa tuomioistuimeen”, sanoo Lücke lehdessä 10.9.2016.

 

Täyttä puppua! Se että estettiin todistusta oikeudessa kyllä vaikutti juuri päinvastoin. Se vääristi oikeuskäsittelyä ja pitkitti sitä turhaan. Mutta kiitos ja kunnia hallinto-oikeudelle. Se ei antanut periksi. Lisäksi on aivan selvää että tällä tavalla toimien haluttiin itse asiassa pitkittää oikeusprosessia mahdollisimman pitkään.

 

Luotan kyllä ennemmin riippumattomaan tuomioistuimeen kuin Lückeen, kun on kyse oikeudesta. Lückellä on lievästi sanottuna tunkkainen oikeustaju. Niin kuin monella muullakin Vapaan Yhteistoiminnan riveissä.

 

Nyt Lücke tähdentää että hallintojohtosäännön mukaan on hallituksen tehtävä antaa lausuntoja. Kas kun on kahdesti päätetty ettei anneta. Ja sitten vielä päälle päätteeksi väitetään että kyllä on annettu, vaikka on nimenomaisesti päätetty ettei anneta.

 

Kun ei ilmeisesti itsekään tiedä mitä on päätetty. Ehkä olisi aika todeta että istuu väärällä pallilla.

 

Maanantaina 12.9.2016 kunnanvaltuuston kokouksessa on muutamia lausuntoja kun pitää antaa hallinto-oikeudelle. Miksei nyt sitten kunnanhallitus?

 

Kun olen tiedustellut asiasta perillä olevilta tahoilta, minulle on kerrottu että hallinto-oikeudelta on kysytty, ja että hallinto-oikeus on tähdentänyt että lausunnon pitää antaa juuri kunnanvaltuusto.

 

Kas, kas! Ilmeisesti kunnanhallitus on menettänyt hallinto-oikeuden luottamuksen. Ei oteta enää riskiä että oikeudenkäynti pitkittyisi turhaan joutavien takia. Joten pyydetään kunnanhallituksen sijasta lausuntoa valtuustolta.

 

Näin ollen voidaan väittää että Vapaan Yhteistoiminnan takia kunnan luottamus on kärsinyt.

 

]]>
13 http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222602-tunkkainen-oikeustaju#comments Oikeustaju Sat, 10 Sep 2016 15:21:47 +0000 Ingmar Forne http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222602-tunkkainen-oikeustaju
Kansalaisten oikeustaju ja rangaistukset usein ristiriidassa http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197333-kansalaisten-oikeustaju-ja-laki-usein-ristiriidassa <p><em><strong>H</strong>allitusohjelman tavoitteena on, että Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua. </em></p><p><em>Oikeus- ja työministeri<strong> Jari Lindström </strong>(ps.) on päättänyt käynnistää oikeusministeriössä asiaa koskevan selvityksen, kertoo ministeriö tiedotteessaan.</em></p><p><em>Hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus on varmistaa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.</em></p><p><em>Lindström ilmoitti asiasta päivä sen jälkeen, kun käräjäoikeus oli vapauttanut kaksi Tapanilan joukkoraiskauksesta epäiltyä ja tuominnut kolme muuta enimmillään vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.</em></p><p>Edellä oleva on lainaus <u>Verkkouutisten</u> uutisesta.</p><p>Näin mututuntumalta arvioin, että yleinen oikeustaju ja rangaistukset ovat liian usein ristiriidassa keskenään. Joskus kansalaisten selkeän enemmistön mielestä ristiriita on jopa räikeä. Esimerkkeinä olkoon kaksi tuoretta tapausta: myymälävarkaiden &quot;pidättäminen&quot; ja Tapanilan raiskaustuomiot.</p><p>Mielestäni suomalaisen oikeuskäytännön suurin epäkohta on ehdolliset tuomiot. Melko rankasta rikoksesta voi saada esimerkiksi vuoden mittaisen ehdollisen tuomion. Käytännössä se useimmiten ei merkitse tuomitun kannalta juuri mitään. Siksi ehdollisten tuomioiden määrää pitäisi karsia, ja sen sijaan käyttää lyhyitä ehdottomia vankilatuomioita. Lyhytkin vankilatuomio saa rikokseen syyllistyneen pohtimaan tekoaan enemmän kuin pitkä ehdollinen tuomio.</p><p>Joka tapauksessa Jari Lindströmin päätös selvityksen tekemisestä on paikallaan. Näin saadaan tarkempi kuva kansan&nbsp; oikeustajusta.</p><p><em>......</em></p><p><em>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) on päättänyt käynnistää oikeusministeriössä asiaa koskevan selvityksen, kertoo ministeriö tiedotteessaan.

Hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus on varmistaa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.

Lindström ilmoitti asiasta päivä sen jälkeen, kun käräjäoikeus oli vapauttanut kaksi Tapanilan joukkoraiskauksesta epäiltyä ja tuominnut kolme muuta enimmillään vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Edellä oleva on lainaus Verkkouutisten uutisesta.

Näin mututuntumalta arvioin, että yleinen oikeustaju ja rangaistukset ovat liian usein ristiriidassa keskenään. Joskus kansalaisten selkeän enemmistön mielestä ristiriita on jopa räikeä. Esimerkkeinä olkoon kaksi tuoretta tapausta: myymälävarkaiden "pidättäminen" ja Tapanilan raiskaustuomiot.

Mielestäni suomalaisen oikeuskäytännön suurin epäkohta on ehdolliset tuomiot. Melko rankasta rikoksesta voi saada esimerkiksi vuoden mittaisen ehdollisen tuomion. Käytännössä se useimmiten ei merkitse tuomitun kannalta juuri mitään. Siksi ehdollisten tuomioiden määrää pitäisi karsia, ja sen sijaan käyttää lyhyitä ehdottomia vankilatuomioita. Lyhytkin vankilatuomio saa rikokseen syyllistyneen pohtimaan tekoaan enemmän kuin pitkä ehdollinen tuomio.

Joka tapauksessa Jari Lindströmin päätös selvityksen tekemisestä on paikallaan. Näin saadaan tarkempi kuva kansan  oikeustajusta.

......

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

]]>
20 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197333-kansalaisten-oikeustaju-ja-laki-usein-ristiriidassa#comments Jari Lindström Myymälävarkaudet Oikeustaju Perussuomalaiset Tapanilan raiskaus Wed, 24 Jun 2015 14:21:36 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197333-kansalaisten-oikeustaju-ja-laki-usein-ristiriidassa
Kansan oikeustaju ei vastaa rangaistuskäytäntöjä http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188648-kansan-oikeustaju-ei-vastaa-rangaistuskaytantoja <p>Eduskunnan lakivaliokunta on 3.3.2015 hylännyt kansalaisaloitteen rattijuoppojen rangaistusten kiristämisestä.</p><p>Kansalaisaloite rattijuopumustuomioiden tiukentamisesta keräsi yli 62&nbsp;000 allekirjoitusta. Aloitteen laati lapinlahtelainen Jorma Sonninen, jonka 11-vuotias tytär kuoli ja 16-vuotias tytär loukkaantui vakavasti rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa vuonna 2012. Siinä mm. vaadittiin rattijuopumuksen yhteydessä aiheutettu kuolema rangaistavaksi tappona. Nythän ne usein tuomitaan törkeänä kuolemantuottamuksena.</p><p>Asiantuntijat katsovat, että törkeän rattijuopumuksen, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen yhdistelmästä voi jo tuomita yhdeksän vuotta vankeutta. Laki myös mahdollistaa tahallisen kuolonkolarin tuomitsemisen tappona.</p><p>Selvitysten mukaan tiedossa ei ole, että rattijuoppojen kuolonkolareita olisi tuomittu tappoina. Tilastokeskuksen selvitys kertoo, että törkeään kuolemantuottamukseen syyllistyneistä 9 rattijuoposta 7 tuomittiin ehdottomaan vankeuteen käräjillä vuonna 2012. Tuomioiden keskipituus oli 2 vuotta ja 4 kuukautta.</p><p>Niin tässä kuin monissa muissakin rikoksissa, esimerkiksi seksuaalirikoksissa, kansalaiset katsovat, että rangaistusten tulisi olla kovempia ja ehdottomia vankeusrangaistuksia tulisi antaa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa useammin.</p><p>Myös tuomioistuimia usein syytetään liian lepsuista rangaistuksista. Ainoa keino vastata tähän on rangaistusasteikon kiristäminen, eli lainsäätäjä nostaa asteikkoa siten, että tuomioistuinten on annettava kovempia rangaistuksia.</p><p>Rangaistusten kiristämistä vastaan perusteluna usein todetaan, etteivät kovemmat rangaistukset juuri vaikuta rikosten ennaltaehkäisyyn ja, että henkilö tulisi ensisijaisesti ohjata hoitoon.</p><p>Ehkä näinkin, mutta itse katsoisin että rikoksen rangaistuksen tulee aina olla suhteessa teon moitittavuuteen ja vakavuuteen. Tästä syystä rangaistusten tulee koveta rikosten kohdistuessa henkeen ja terveyteen. Rangaistusten tulee myös vastata kansan oikeustajua.</p><p>Itse olisin valmis koventamaan näissä rikoksissa rangaistusasteikkoa. Se ei tarkoita sitä, ettei henkilön ongelmia voida samalla yrittää hoitaa tulevien rikosten ehkäisemiseksi.</p><p>Linkit aiheeseen:</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030319292526_uu.shtml">Iltalehden uutinen 3.3.2015 eduskunnan valiokuntakäsittelystä</a></p><p><a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288666242407.html">Iltasanomien uutinen 17.3.2014: tilastoa ja asiantuntijanäkemyksiä</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan lakivaliokunta on 3.3.2015 hylännyt kansalaisaloitteen rattijuoppojen rangaistusten kiristämisestä.

Kansalaisaloite rattijuopumustuomioiden tiukentamisesta keräsi yli 62 000 allekirjoitusta. Aloitteen laati lapinlahtelainen Jorma Sonninen, jonka 11-vuotias tytär kuoli ja 16-vuotias tytär loukkaantui vakavasti rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa vuonna 2012. Siinä mm. vaadittiin rattijuopumuksen yhteydessä aiheutettu kuolema rangaistavaksi tappona. Nythän ne usein tuomitaan törkeänä kuolemantuottamuksena.

Asiantuntijat katsovat, että törkeän rattijuopumuksen, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen yhdistelmästä voi jo tuomita yhdeksän vuotta vankeutta. Laki myös mahdollistaa tahallisen kuolonkolarin tuomitsemisen tappona.

Selvitysten mukaan tiedossa ei ole, että rattijuoppojen kuolonkolareita olisi tuomittu tappoina. Tilastokeskuksen selvitys kertoo, että törkeään kuolemantuottamukseen syyllistyneistä 9 rattijuoposta 7 tuomittiin ehdottomaan vankeuteen käräjillä vuonna 2012. Tuomioiden keskipituus oli 2 vuotta ja 4 kuukautta.

Niin tässä kuin monissa muissakin rikoksissa, esimerkiksi seksuaalirikoksissa, kansalaiset katsovat, että rangaistusten tulisi olla kovempia ja ehdottomia vankeusrangaistuksia tulisi antaa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa useammin.

Myös tuomioistuimia usein syytetään liian lepsuista rangaistuksista. Ainoa keino vastata tähän on rangaistusasteikon kiristäminen, eli lainsäätäjä nostaa asteikkoa siten, että tuomioistuinten on annettava kovempia rangaistuksia.

Rangaistusten kiristämistä vastaan perusteluna usein todetaan, etteivät kovemmat rangaistukset juuri vaikuta rikosten ennaltaehkäisyyn ja, että henkilö tulisi ensisijaisesti ohjata hoitoon.

Ehkä näinkin, mutta itse katsoisin että rikoksen rangaistuksen tulee aina olla suhteessa teon moitittavuuteen ja vakavuuteen. Tästä syystä rangaistusten tulee koveta rikosten kohdistuessa henkeen ja terveyteen. Rangaistusten tulee myös vastata kansan oikeustajua.

Itse olisin valmis koventamaan näissä rikoksissa rangaistusasteikkoa. Se ei tarkoita sitä, ettei henkilön ongelmia voida samalla yrittää hoitaa tulevien rikosten ehkäisemiseksi.

Linkit aiheeseen:

Iltalehden uutinen 3.3.2015 eduskunnan valiokuntakäsittelystä

Iltasanomien uutinen 17.3.2014: tilastoa ja asiantuntijanäkemyksiä

]]>
0 http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188648-kansan-oikeustaju-ei-vastaa-rangaistuskaytantoja#comments Oikeustaju Rangaistukset Tuomioistuin Tue, 03 Mar 2015 14:23:17 +0000 Leena Meri http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188648-kansan-oikeustaju-ei-vastaa-rangaistuskaytantoja
Kansan oikeustaju ei vastaa rangaistuskäytäntöjä http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188647-kansan-oikeustaju-ei-vastaa-rangaistuskaytantoja <p>Eduskunnan lakivaliokunta on 3.3.2015 hylännyt kansalaisaloitteen rattijuoppojen rangaistusten kiristämisestä.</p><p>Kansalaisaloite rattijuopumustuomioiden tiukentamisesta keräsi yli 62&nbsp;000 allekirjoitusta. Aloitteen laati lapinlahtelainen Jorma Sonninen, jonka 11-vuotias tytär kuoli ja 16-vuotias tytär loukkaantui vakavasti rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa vuonna 2012. Siinä mm. vaaditiin rattijuopumuksen yhteydessä aiheutettu kuolema rangaistavaksi tappona. Nythän ne usein tuomitaan törkeänä kuolemantuottamuksena.</p><p>Asiantuntijat katsovat, että törkeän rattijuopumuksen, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen yhdistelmästä voi jo tuomita yhdeksän vuotta vankeutta. Laki myös mahdollistaa tahallisen kuolonkolarin tuomitsemisen tappona.</p><p>Selvitysten mukaan tiedossa ei ole, että rattijuoppojen kuolonkolareita olisi tuomittu tappoina. Tilastokeskuksen selvitys kertoo, että törkeään kuolemantuottamukseen syyllistyneistä 9 rattijuoposta 7 tuomittiin ehdottomaan vankeuteen käräjillä vuonna 2012. Tuomioiden keskipituus oli 2 vuotta ja 4 kuukautta.</p><p>Niin tässä kuin monissa muissakin rikoksissa, esimerkiksi seksuaalirikoksissa, kansalaiset katsovat, että rangaistusten tulisi olla kovempia ja ehdottomia vankeusrangaistuksia tulisi antaa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa useammin..</p><p>Myös tuomioistuimia usein syytetään liian lepsuista rangaistuksista. Ainoa keino vastata tähän on rangaistusasteikon kiristäminen, eli lainsäätäjä nostaa asteikkoa siten, että tuomioistuinten on annettava kovempia rangaistuksia.</p><p>Rangaistusten kiristämistä vastaan perusteluna usein todetaan, etteivät kovemmat rangaistukset juuri vaikuta rikosten ennaltaehkäisyyn ja, että henkilö tulisi ensissijaisesti ohjata hoitoon.</p><p>Ehkä näinkin, mutta itse katsoisin että rikoksen rangaistuksen tulee aina olla suhteessa teon moittavuuteen ja vakavuuteen. Tästä syystä rangaistusten tulee koveta rikosten kohdistuessa henkeen ja terveyteen. Rangaistusten tulee myös vastata kansan oikeustajua.</p><p>Itse olisin valmis koventamaan näissä rikoksissa rangaistusasteikkoa. Se ei tarkoita sitä, ettei henkilön ongelmia voida samalla yrittää hoitaa tulevien rikosten ehkäisemiseksi.</p><p>Linkit aiheeseen:</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030319292526_uu.shtml">Iltasanomien uutinen 3.3.2015 eduskunnan valiokuntakäsittelystä</a></p><p><a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288666242407.html">Iltasanomien uutinen 17.3.2014: tilastoa ja asiantuntijanäkemyksiä</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan lakivaliokunta on 3.3.2015 hylännyt kansalaisaloitteen rattijuoppojen rangaistusten kiristämisestä.

Kansalaisaloite rattijuopumustuomioiden tiukentamisesta keräsi yli 62 000 allekirjoitusta. Aloitteen laati lapinlahtelainen Jorma Sonninen, jonka 11-vuotias tytär kuoli ja 16-vuotias tytär loukkaantui vakavasti rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa vuonna 2012. Siinä mm. vaaditiin rattijuopumuksen yhteydessä aiheutettu kuolema rangaistavaksi tappona. Nythän ne usein tuomitaan törkeänä kuolemantuottamuksena.

Asiantuntijat katsovat, että törkeän rattijuopumuksen, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen yhdistelmästä voi jo tuomita yhdeksän vuotta vankeutta. Laki myös mahdollistaa tahallisen kuolonkolarin tuomitsemisen tappona.

Selvitysten mukaan tiedossa ei ole, että rattijuoppojen kuolonkolareita olisi tuomittu tappoina. Tilastokeskuksen selvitys kertoo, että törkeään kuolemantuottamukseen syyllistyneistä 9 rattijuoposta 7 tuomittiin ehdottomaan vankeuteen käräjillä vuonna 2012. Tuomioiden keskipituus oli 2 vuotta ja 4 kuukautta.

Niin tässä kuin monissa muissakin rikoksissa, esimerkiksi seksuaalirikoksissa, kansalaiset katsovat, että rangaistusten tulisi olla kovempia ja ehdottomia vankeusrangaistuksia tulisi antaa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa useammin..

Myös tuomioistuimia usein syytetään liian lepsuista rangaistuksista. Ainoa keino vastata tähän on rangaistusasteikon kiristäminen, eli lainsäätäjä nostaa asteikkoa siten, että tuomioistuinten on annettava kovempia rangaistuksia.

Rangaistusten kiristämistä vastaan perusteluna usein todetaan, etteivät kovemmat rangaistukset juuri vaikuta rikosten ennaltaehkäisyyn ja, että henkilö tulisi ensissijaisesti ohjata hoitoon.

Ehkä näinkin, mutta itse katsoisin että rikoksen rangaistuksen tulee aina olla suhteessa teon moittavuuteen ja vakavuuteen. Tästä syystä rangaistusten tulee koveta rikosten kohdistuessa henkeen ja terveyteen. Rangaistusten tulee myös vastata kansan oikeustajua.

Itse olisin valmis koventamaan näissä rikoksissa rangaistusasteikkoa. Se ei tarkoita sitä, ettei henkilön ongelmia voida samalla yrittää hoitaa tulevien rikosten ehkäisemiseksi.

Linkit aiheeseen:

Iltasanomien uutinen 3.3.2015 eduskunnan valiokuntakäsittelystä

Iltasanomien uutinen 17.3.2014: tilastoa ja asiantuntijanäkemyksiä

]]>
0 http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188647-kansan-oikeustaju-ei-vastaa-rangaistuskaytantoja#comments Oikeustaju Rangaistukset Tuomioistuin Tue, 03 Mar 2015 14:23:15 +0000 Leena Meri http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188647-kansan-oikeustaju-ei-vastaa-rangaistuskaytantoja
Ketä ja mitä tutkia huoltoriidoissa? http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173869-keta-ja-mita-tutkia-huoltoriidoissa <p>Koska edelliseenkin kirjoitukseeni:</p><p><a href="http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/add/blog" title="http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/add/blog">http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/add/blog</a></p><p>tuli Pekka Roposelta, jolla ilmeisesti on psykologista ammattitaustaa, kommentteja. Vastaan hänelle erikseen omalla avauksella, olisi toki mukavaa että useammatkin lasten, ja lasten edun kanssa toimivat ammattilaiset lukisivat kirjoitukseni. Ja antaisivat palautetta.</p><p>Pekka Roponen &ndash; Yhteiskunnan tehtävänä todellakin olisi suojella lapsia ja lapsi ei ole kummankaan vanhemman omaisuutta. Yhdistyksemme ei ole missään vaiheessa esittänyt, että lapsi tulisi pakottaa rasittaviin psykiatrisiin ja psykologisiin tutkimuksiin. Selväksi on tullut, ettei ainakaan perheneuvolan psykologeilla olisi edes osaamista nähdä onko lasta vieraannutettu.</p><p>Kuten totesin, ei kenelläkään ole halua pakottaa lasta tapaamisiin, vaikka laki tapaamisten täytäntöönpanosta tämän mahdollistaakin. Tosin näitä voudin suorittamia hakuja pannaan toimeen hyvin vähän. Kun Pekka viittaat huostaanottoon, niin näitä lapsen tahdon vastaisia huostaanottoja tehdään huomattavasti enemmän.</p><p>Ikävä kyllä se, ettei lapsen kieltäytyessä tehdä mitään, on mahdollistanut sen, että lapsen omimista tavoitteleva vieraannuttaja pystyy vaikuttamaan lapseen siten, että tämä kieltäytyisi tapaamisista. Ilman seuraamuksia tälle vanhemmalle. Lapselle aiheutuvia seuraamuksia ei tunnisteta. Toivon ettet kannata vieraannuttamisen hyväksymistä koska tämä juuri on sen vanhemman tapa toimia. Vieraannuttajalle lapsi on omaisuutta jota hän manipuloi omien pelkojensa, itsekkyytensä ja riippuvuutensa takia.</p><p>Mitä pitää Pekka sisällään esityksesi siitä, että lapsi otettaisiin huostaan ja sitten selvittää miksi hän ei halua tavata vanhempaansa? Tutkittaisiinko silloin lasta vai vanhempia? Itse olemme vaatineet siis vanhempien tutkimista. Ei välttämättä siis ole lapsen etu, että ensin häntä vieraannutetaan eli henkisesti pahoinpidellään. Sen jälkeen saadaan kertomaan totuuden vastaisia tarinoita toisesta vanhemmasta eli kohtaamaan häpeää valehtelusta ja sen jälkeen vielä rangaistaan erottamalla molemmista vanhemmista. Ilmankos vieraannutetuista lapsista huomattavasti keskimääräistä useammat harkitsevat, tai jopa tekevät aikuisiälläänkin itsemurhia. Myös monia muita ikäviä seuraamuksia on tutkimukset tuoneet ilmi.</p><p>Oletuksemme ja toiveemme siis on, että tästä maasta löytyisi psykiatrista ja psykologista osaamista selvittää vanhempien vanhemmuutta sen sijaan, että halvalla vaan hoetaan &quot;lapsen etua&quot;. Tänä päivänä vieraannuttamisen kohteena oleva vanhempi yrittää turhaan puolustaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Hänet nähdään riitaisana koska valittaa sopimusrikkomuksesta.</p><p>Pekka &ndash; kirjoituksistasi saa sen kuvan, että mielestäsi huoltokiusaamisen kohteena olevan vanhemman tulisi alistua hiljaa siihen miten lapsen oikeutta häneen rikotaan. Toivottavasti olen väärässä! Oletko ajatellut minkälaista vanhemmuutta/mallia kykenee tarjoamaan ihminen joka ei kunnioita sopimuksia ja on valmis käyttämään lapseen henkistä pahoinpitelyä saadakseen omistaa lapsen? Tästä me olemme huolissamme. Etkö sinä ole?&nbsp;</p><p>Lapsen edun määreet on lyhyesti kirjattua lastensuojelulakiin.&nbsp;Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:</p><p>1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;</p><p>2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;</p><p>3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;</p><p>4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;</p><p>5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;</p><p>6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä</p><p>7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.</p><p>Vieraannuttava vanhempi rikkoo aina kohtia 1, 2, 4, 5 ja 6, sekä usein myös kohtia 3 ja 7. Olisiko Pekka syytä tarkistaa käsityksesi lapsen edusta, vanhemmuudesta ja vieraannuttamisesta? Emmekö me kaikki halua lapsen parasta? Emme me ole ajamassa subjektiivista &rdquo;oikeutta lapseen&rdquo; vaan sitä, että lapsesta kasvaa täyspäinen aikuinen.</p><p>En tiedä johtuuko se piiloasenteista, ymmärtämättömyydestä vai omasta tai lähipiirin kokemasta, mutta tällä hetkellä &rdquo;asiantuntijat&rdquo; sementoivat lapsen vieraannuttajan tyköön ja vieläpä lapsen edun nimissä. Oletan ettet Pekka itse ole joutunut taistelemaan mahdollisen lapsesi oikeuksien puolesta. Usein ymmärrys siitä mistä on kysymys, saavutetaan vain oman kokeman kautta. Ennen sitä moni mieluummin uskoo isän, tai ainakin !tapaajavanhemman&quot; (eli &nbsp;joissain tapauksissa myös äidin) olevan se uhka ja pahantekijä. Jopa meille miehille on vaikeaa uskoa varsinkaan äidin kykenevän moiseen, ennen kuin sen omin silmin joutuu toteamaan. Kuinka vaikeaa se sitten onkaan viranomaisille jotka pääsääntöisesti tuntuvat ajattelevan että lähivanhempi vaan on jotenkin lapselle parempi ja turvallisempi. Onhan hän lähivanhempi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koska edelliseenkin kirjoitukseeni:

http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/add/blog

tuli Pekka Roposelta, jolla ilmeisesti on psykologista ammattitaustaa, kommentteja. Vastaan hänelle erikseen omalla avauksella, olisi toki mukavaa että useammatkin lasten, ja lasten edun kanssa toimivat ammattilaiset lukisivat kirjoitukseni. Ja antaisivat palautetta.

Pekka Roponen – Yhteiskunnan tehtävänä todellakin olisi suojella lapsia ja lapsi ei ole kummankaan vanhemman omaisuutta. Yhdistyksemme ei ole missään vaiheessa esittänyt, että lapsi tulisi pakottaa rasittaviin psykiatrisiin ja psykologisiin tutkimuksiin. Selväksi on tullut, ettei ainakaan perheneuvolan psykologeilla olisi edes osaamista nähdä onko lasta vieraannutettu.

Kuten totesin, ei kenelläkään ole halua pakottaa lasta tapaamisiin, vaikka laki tapaamisten täytäntöönpanosta tämän mahdollistaakin. Tosin näitä voudin suorittamia hakuja pannaan toimeen hyvin vähän. Kun Pekka viittaat huostaanottoon, niin näitä lapsen tahdon vastaisia huostaanottoja tehdään huomattavasti enemmän.

Ikävä kyllä se, ettei lapsen kieltäytyessä tehdä mitään, on mahdollistanut sen, että lapsen omimista tavoitteleva vieraannuttaja pystyy vaikuttamaan lapseen siten, että tämä kieltäytyisi tapaamisista. Ilman seuraamuksia tälle vanhemmalle. Lapselle aiheutuvia seuraamuksia ei tunnisteta. Toivon ettet kannata vieraannuttamisen hyväksymistä koska tämä juuri on sen vanhemman tapa toimia. Vieraannuttajalle lapsi on omaisuutta jota hän manipuloi omien pelkojensa, itsekkyytensä ja riippuvuutensa takia.

Mitä pitää Pekka sisällään esityksesi siitä, että lapsi otettaisiin huostaan ja sitten selvittää miksi hän ei halua tavata vanhempaansa? Tutkittaisiinko silloin lasta vai vanhempia? Itse olemme vaatineet siis vanhempien tutkimista. Ei välttämättä siis ole lapsen etu, että ensin häntä vieraannutetaan eli henkisesti pahoinpidellään. Sen jälkeen saadaan kertomaan totuuden vastaisia tarinoita toisesta vanhemmasta eli kohtaamaan häpeää valehtelusta ja sen jälkeen vielä rangaistaan erottamalla molemmista vanhemmista. Ilmankos vieraannutetuista lapsista huomattavasti keskimääräistä useammat harkitsevat, tai jopa tekevät aikuisiälläänkin itsemurhia. Myös monia muita ikäviä seuraamuksia on tutkimukset tuoneet ilmi.

Oletuksemme ja toiveemme siis on, että tästä maasta löytyisi psykiatrista ja psykologista osaamista selvittää vanhempien vanhemmuutta sen sijaan, että halvalla vaan hoetaan "lapsen etua". Tänä päivänä vieraannuttamisen kohteena oleva vanhempi yrittää turhaan puolustaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Hänet nähdään riitaisana koska valittaa sopimusrikkomuksesta.

Pekka – kirjoituksistasi saa sen kuvan, että mielestäsi huoltokiusaamisen kohteena olevan vanhemman tulisi alistua hiljaa siihen miten lapsen oikeutta häneen rikotaan. Toivottavasti olen väärässä! Oletko ajatellut minkälaista vanhemmuutta/mallia kykenee tarjoamaan ihminen joka ei kunnioita sopimuksia ja on valmis käyttämään lapseen henkistä pahoinpitelyä saadakseen omistaa lapsen? Tästä me olemme huolissamme. Etkö sinä ole? 

Lapsen edun määreet on lyhyesti kirjattua lastensuojelulakiin. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;

2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;

3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;

4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;

5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;

6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä

7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Vieraannuttava vanhempi rikkoo aina kohtia 1, 2, 4, 5 ja 6, sekä usein myös kohtia 3 ja 7. Olisiko Pekka syytä tarkistaa käsityksesi lapsen edusta, vanhemmuudesta ja vieraannuttamisesta? Emmekö me kaikki halua lapsen parasta? Emme me ole ajamassa subjektiivista ”oikeutta lapseen” vaan sitä, että lapsesta kasvaa täyspäinen aikuinen.

En tiedä johtuuko se piiloasenteista, ymmärtämättömyydestä vai omasta tai lähipiirin kokemasta, mutta tällä hetkellä ”asiantuntijat” sementoivat lapsen vieraannuttajan tyköön ja vieläpä lapsen edun nimissä. Oletan ettet Pekka itse ole joutunut taistelemaan mahdollisen lapsesi oikeuksien puolesta. Usein ymmärrys siitä mistä on kysymys, saavutetaan vain oman kokeman kautta. Ennen sitä moni mieluummin uskoo isän, tai ainakin !tapaajavanhemman" (eli  joissain tapauksissa myös äidin) olevan se uhka ja pahantekijä. Jopa meille miehille on vaikeaa uskoa varsinkaan äidin kykenevän moiseen, ennen kuin sen omin silmin joutuu toteamaan. Kuinka vaikeaa se sitten onkaan viranomaisille jotka pääsääntöisesti tuntuvat ajattelevan että lähivanhempi vaan on jotenkin lapselle parempi ja turvallisempi. Onhan hän lähivanhempi.

 

]]>
14 http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173869-keta-ja-mita-tutkia-huoltoriidoissa#comments Lapsen etu Lapsen oikeus Lastensuojelu Oikeustaju Psykologia Fri, 15 Aug 2014 10:54:21 +0000 Juha Järä http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173869-keta-ja-mita-tutkia-huoltoriidoissa
Ketä ja mitä tutkia huoltoriidoissa? http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173868-keta-ja-mita-tutkia-huoltoriidoissa <p>Koska edelliseenkin kirjoitukseeni:</p><p><a href="http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/add/blog" title="http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/add/blog">http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/add/blog</a></p><p>tuli Pekka Roposelta, jolla ilmeisesti on psykologista ammattitaustaa, kommentteja, vastaan hänelle erikseen omalla avauksella, olisi toki mukavaa että useammatkin lasten, ja lasten edun kanssa toimivat ammattilaiset lukisivat kirjoitukseni.&nbsp;</p><p>Pekka Roponen &ndash; Yhteiskunnan tehtävänä todellakin olisi suojella lapsia ja lapsi ei ole kummankaan vanhemman omaisuutta. Yhdistyksemme ei ole missään vaiheessa esittänyt, että lapsi tulisi pakottaa rasittaviin psykiatrisiin ja psykologisiin tutkimuksiin. Selväksi on tullut, ettei ainakaan perheneuvolan psykologeilla olisi edes osaamista nähdä onko lasta vieraannutettu.</p><p>Kuten totesin, ei kenelläkään ole halua pakottaa lasta tapaamisiin, vaikka laki tapaamisten täytäntöönpanosta tämän mahdollistaakin. Tosin näitä voudin suorittamia hakuja pannaan toimeen hyvin vähän. Kun Pekka viittaat huostaanottoon, niin näitä lapsen tahdon vastaisia huostaanottoja tehdään huomattavasti enemmän.</p><p>Ikävä kyllä se, ettei lapsen kieltäytyessä tehdä mitään, on mahdollistanut sen, että lapsen omimista tavoitteleva vieraannuttaja pystyy vaikuttamaan lapseen siten, että tämä kieltäytyisi tapaamisista. Ilman seuraamuksia tälle vanhemmalle. Lapselle aiheutuvia seuraamuksia ei tunnisteta. Toivon ettet kannata vieraannuttamisen hyväksymistä koska tämä juuri on sen vanhemman tapa toimia. Vieraannuttajalle lapsi on omaisuutta jota hän manipuloi omien pelkojensa, itsekkyytensä ja riippuvuutensa takia.</p><p>Mitä pitää Pekka sisällään esityksesi siitä, että lapsi otettaisiin huostaan ja sitten selvittää miksi hän ei halua tavata vanhempaansa? Tutkittaisiinko silloin lasta vai vanhempia? Itse olemme vaatineet siis vanhempien tutkimista. Ei välttämättä siis ole lapsen etu, että ensin häntä vieraannutetaan eli henkisesti pahoinpidellään. Sen jälkeen saadaan kertomaan totuuden vastaisia tarinoita toisesta vanhemmasta eli kohtaamaan häpeää valehtelusta ja sen jälkeen vielä rangaistaan erottamalla molemmista vanhemmista. Ilmankos vieraannutetuista lapsista huomattavasti keskimääräistä useammat harkitsevat, tai jopa tekevät aikuisiälläänkin itsemurhia. Myös monia muita ikäviä seuraamuksia on tutkimukset tuoneet ilmi.</p><p>Oletuksemme ja toiveemme siis on, että tästä maasta löytyisi psykiatrista ja psykologista osaamista selvittää vanhempien vanhemmuutta sen sijaan, että halvalla vaan hoetaan &quot;lapsen etua&quot;. Tänä päivänä vieraannuttamisen kohteena oleva vanhempi yrittää turhaan puolustaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Hänet nähdään riitaisana koska valittaa sopimusrikkomuksesta.</p><p>Pekka &ndash; kirjoituksistasi saa sen kuvan, että mielestäsi huoltokiusaamisen kohteena olevan vanhemman tulisi alistua hiljaa siihen miten lapsen oikeutta häneen rikotaan. Toivottavasti olen väärässä! Oletko ajatellut minkälaista vanhemmuutta/mallia kykenee tarjoamaan ihminen joka ei kunnioita sopimuksia ja on valmis käyttämään lapseen henkistä pahoinpitelyä saadakseen omistaa lapsen? Tästä me olemme huolissamme. Etkö sinä ole?&nbsp;</p><p>Lapsen edun määreet on lyhyesti kirjattua lastensuojelulakiin.&nbsp;Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:</p><p>1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;</p><p>2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;</p><p>3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;</p><p>4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;</p><p>5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;</p><p>6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä</p><p>7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.</p><p>Vieraannuttava vanhempi rikkoo aina kohtia 1, 2, 4, 5 ja 6, sekä usein myös kohtia 3 ja 7. Olisiko Pekka syytä tarkistaa käsityksesi lapsen edusta, vanhemmuudesta ja vieraannuttamisesta? Emmekö me kaikki halua lapsen parasta? Emme me ole ajamassa subjektiivista &rdquo;oikeutta lapseen&rdquo; vaan sitä, että lapsesta kasvaa täyspäinen aikuinen.</p><p>En tiedä johtuuko se piiloasenteista, ymmärtämättömyydestä vai omasta tai lähipiirin kokemasta, mutta tällä hetkellä &rdquo;asiantuntijat&rdquo; sementoivat lapsen vieraannuttajan tyköön ja vieläpä lapsen edun nimissä. Oletan ettet Pekka itse ole joutunut taistelemaan mahdollisen lapsesi oikeuksien puolesta. Usein ymmärrys siitä mistä on kysymys, saavutetaan vain oman kokeman kautta. Ennen sitä moni mieluummin uskoo isän, tai ainakin !tapaajavanhemman&quot; (eli &nbsp;joissain tapauksissa myös äidin) olevan se uhka ja pahantekijä. Jopa meille miehille on vaikeaa uskoa varsinkaan äidin kykenevän moiseen, ennen kuin sen omin silmin joutuu toteamaan. Kuinka vaikeaa se sitten onkaan viranomaisille jotka pääsääntöisesti tuntuvat ajattelevan että lähivanhempi vaan on jotenkin lapselle parempi ja turvallisempi. Onhan hän lähivanhempi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koska edelliseenkin kirjoitukseeni:

http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/add/blog

tuli Pekka Roposelta, jolla ilmeisesti on psykologista ammattitaustaa, kommentteja, vastaan hänelle erikseen omalla avauksella, olisi toki mukavaa että useammatkin lasten, ja lasten edun kanssa toimivat ammattilaiset lukisivat kirjoitukseni. 

Pekka Roponen – Yhteiskunnan tehtävänä todellakin olisi suojella lapsia ja lapsi ei ole kummankaan vanhemman omaisuutta. Yhdistyksemme ei ole missään vaiheessa esittänyt, että lapsi tulisi pakottaa rasittaviin psykiatrisiin ja psykologisiin tutkimuksiin. Selväksi on tullut, ettei ainakaan perheneuvolan psykologeilla olisi edes osaamista nähdä onko lasta vieraannutettu.

Kuten totesin, ei kenelläkään ole halua pakottaa lasta tapaamisiin, vaikka laki tapaamisten täytäntöönpanosta tämän mahdollistaakin. Tosin näitä voudin suorittamia hakuja pannaan toimeen hyvin vähän. Kun Pekka viittaat huostaanottoon, niin näitä lapsen tahdon vastaisia huostaanottoja tehdään huomattavasti enemmän.

Ikävä kyllä se, ettei lapsen kieltäytyessä tehdä mitään, on mahdollistanut sen, että lapsen omimista tavoitteleva vieraannuttaja pystyy vaikuttamaan lapseen siten, että tämä kieltäytyisi tapaamisista. Ilman seuraamuksia tälle vanhemmalle. Lapselle aiheutuvia seuraamuksia ei tunnisteta. Toivon ettet kannata vieraannuttamisen hyväksymistä koska tämä juuri on sen vanhemman tapa toimia. Vieraannuttajalle lapsi on omaisuutta jota hän manipuloi omien pelkojensa, itsekkyytensä ja riippuvuutensa takia.

Mitä pitää Pekka sisällään esityksesi siitä, että lapsi otettaisiin huostaan ja sitten selvittää miksi hän ei halua tavata vanhempaansa? Tutkittaisiinko silloin lasta vai vanhempia? Itse olemme vaatineet siis vanhempien tutkimista. Ei välttämättä siis ole lapsen etu, että ensin häntä vieraannutetaan eli henkisesti pahoinpidellään. Sen jälkeen saadaan kertomaan totuuden vastaisia tarinoita toisesta vanhemmasta eli kohtaamaan häpeää valehtelusta ja sen jälkeen vielä rangaistaan erottamalla molemmista vanhemmista. Ilmankos vieraannutetuista lapsista huomattavasti keskimääräistä useammat harkitsevat, tai jopa tekevät aikuisiälläänkin itsemurhia. Myös monia muita ikäviä seuraamuksia on tutkimukset tuoneet ilmi.

Oletuksemme ja toiveemme siis on, että tästä maasta löytyisi psykiatrista ja psykologista osaamista selvittää vanhempien vanhemmuutta sen sijaan, että halvalla vaan hoetaan "lapsen etua". Tänä päivänä vieraannuttamisen kohteena oleva vanhempi yrittää turhaan puolustaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Hänet nähdään riitaisana koska valittaa sopimusrikkomuksesta.

Pekka – kirjoituksistasi saa sen kuvan, että mielestäsi huoltokiusaamisen kohteena olevan vanhemman tulisi alistua hiljaa siihen miten lapsen oikeutta häneen rikotaan. Toivottavasti olen väärässä! Oletko ajatellut minkälaista vanhemmuutta/mallia kykenee tarjoamaan ihminen joka ei kunnioita sopimuksia ja on valmis käyttämään lapseen henkistä pahoinpitelyä saadakseen omistaa lapsen? Tästä me olemme huolissamme. Etkö sinä ole? 

Lapsen edun määreet on lyhyesti kirjattua lastensuojelulakiin. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;

2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;

3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;

4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;

5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;

6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä

7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Vieraannuttava vanhempi rikkoo aina kohtia 1, 2, 4, 5 ja 6, sekä usein myös kohtia 3 ja 7. Olisiko Pekka syytä tarkistaa käsityksesi lapsen edusta, vanhemmuudesta ja vieraannuttamisesta? Emmekö me kaikki halua lapsen parasta? Emme me ole ajamassa subjektiivista ”oikeutta lapseen” vaan sitä, että lapsesta kasvaa täyspäinen aikuinen.

En tiedä johtuuko se piiloasenteista, ymmärtämättömyydestä vai omasta tai lähipiirin kokemasta, mutta tällä hetkellä ”asiantuntijat” sementoivat lapsen vieraannuttajan tyköön ja vieläpä lapsen edun nimissä. Oletan ettet Pekka itse ole joutunut taistelemaan mahdollisen lapsesi oikeuksien puolesta. Usein ymmärrys siitä mistä on kysymys, saavutetaan vain oman kokeman kautta. Ennen sitä moni mieluummin uskoo isän, tai ainakin !tapaajavanhemman" (eli  joissain tapauksissa myös äidin) olevan se uhka ja pahantekijä. Jopa meille miehille on vaikeaa uskoa varsinkaan äidin kykenevän moiseen, ennen kuin sen omin silmin joutuu toteamaan. Kuinka vaikeaa se sitten onkaan viranomaisille jotka pääsääntöisesti tuntuvat ajattelevan että lähivanhempi vaan on jotenkin lapselle parempi ja turvallisempi. Onhan hän lähivanhempi.

 

]]>
0 http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173868-keta-ja-mita-tutkia-huoltoriidoissa#comments Lapsen etu Lapsen oikeus Lastensuojelu Oikeustaju Psykologia Fri, 15 Aug 2014 10:54:18 +0000 Juha Järä http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173868-keta-ja-mita-tutkia-huoltoriidoissa
Hupsista: "Raiskaajalle ehdollinen tuomio koska tällä on vakituinen työpaikka" http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154170-hupsista-raiskaajalle-ehdollinen-tuomio-koska-talla-on-vakituinen-tyopaikka <p>Otsikko kuulostaa aivan liian tutulta. Monen oikeustaju on ymmärrettävästi koetuksella tällaisista perusteluista.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi yhteiskunta suojelee rikollista eikä ole lainkaan kiinnostunut uhrin asemasta? Mitä merkitystä uhrille on sillä seikalla, että raiskaajalla on vakituinen työpaikka tai hän sattuu olemaan perheellinen, itse rikoksen kannalta? Ei yhtään mitään merkitystä! Voisiko joku oikeusoppinut valaista ja selventää miksi ainostaan teko ei ole se merkitsevä seikka rangaistusta määrättäessä kuten asian ehdottomasti kuuluisi olla. Enpä usko, valitettavasti.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä tässä oikein siis mättää? Suomalaiselta yhteiskunnalta on täysin sivistymätöntä ja kansalaisten oikeustajun vastaista jaella kerta toisensa jälkeen raiskaajille näitä &quot;saa raiskata jos on vakituinen työpaikka&quot; <em><strong>vapaaraiskaus -kortejaan</strong></em>. Tällainen signaali miten suomalainen yhteiskunta suhtautuu yleisesti raiskaukseen rikoksena, kuten myös laajemmin ihmisen henkeen ja terveyteen kohdistuvaan rikollisuuteen, on yksinkertaisesti sairas ja absurdi eikä sen varsinkaan&nbsp; nykypäivänä tulisi&nbsp;kestää enää päivänvaloa. Siksi raiskaustuomiot ansaitsevat laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, ei salailua, eikä&nbsp; hiljaiseksi vaikenemista. Paraillaan eduskunnassa on vireillä hallituksen esitysluonnos seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun muuttamisesta.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on sivistyksen kehitysmaa mitä tulee raiskas- sekä yleisesti ihmisen henkeen- ja terveyteen kohdistuvien rikosten tuomioihin. Esimerkinä raiskaus mikä on aina erittäin vakava väkivaltarikos, jossa raiskatun koko loppuelämä voi olla siinä hetkessä pilattu, samalla kun raiskauksen tekijälle teon ainoa merkitys on vain vapaaraiskaus -kortin käyttäminen, eli käytännössä ei yhtään mitään. Myös ajatus ensikertalaisuudesta on rikoksen uhria törkeästi loukkaava sekä vaarantaa samalla yleistä turvallisuutta yhteiskunnassamme,&nbsp; siksi se tulisi jo vihdoin 2010-luvulla kokonaan poistaa rikoslaista.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Yleisen oikeustajun mukaan se, että joku tappaa ensimmäisen kerran, ei ole peruste päästää tekijää lyhyellä vankeudessa istumisella&quot;, toteaa Päivi Räsänen osuvasti IL:ssa artikkelissa: <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111617729175_uu.shtml" target="_blank" title="Kolmen vuoden välein ei voi raistata ensikertalaisena"><em>Kolmen vuoden välein ei voi raiskata ensikertalaisena</em></a></p><p>&nbsp;</p><p>Elämme 2010-lukua, mutta suomalainen oikeusajattelu ei ole vapautunut kaikista keskiaikaisista piirteistään. Muutakaan ei voi todeta, kun seuraa ajankohtaista raiskausrikoslakiuudistusta. On myönteistä, että ehdotetut muutokset tekisivät kaikista raiskausrikoksista virallisen syytteen alaisia. Samalla ikivanha ajattelu fyysisestä väkivallasta raiskauksen määrittäjänä jatkuu...&nbsp;&nbsp;<em><a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/545973/Raiskauslainsaadannon+uudistuttava+nykyaikaiseksi" target="_blank" title="Raiskauslainsäädännön uudistuttava nykyaikaiseksi">Raiskauslainsäädännön uudistuttava nykyaikaiseksi</a></em> (TS)</p><p>&nbsp;</p><p>Mainittakoon, että mm. Ruotsissa raiskauksesta saa pääsääntöisesti aina ehdotonta vankeutta, Suomessa reilusti yli puolet tuomioista&nbsp;tällä hetkellä ovat ehdollisia.</p><p><em><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201310170024654_uu.shtml" target="_blank" title=" Näin Suomessa tuomitaan raiskauksista">IL-selvitys: Näin Suomessa tuomitaan raiskauksista</a></em>&nbsp;</p><p><strong><em>Vapaaraiskaukset tulee&nbsp;välttämättä&nbsp;kitkeä&nbsp;pois Suomesta.</em>&nbsp;&nbsp;</strong>&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Luonnos hallituksen esitykseksi seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun muuttamiseksi<br /><a href="http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/lakihankkeet/rikosoikeus/seksuaalirikoksiakoskevanrikoslain20luvunmuuttaminen.html">http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/lakihankkeet/rikosoikeus/seksuaalirikoksiakoskevanrikoslain20luvunmuuttaminen.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä uusi laki ja rangaistuskäytäntö saadaan aina ja aika nopeastikin Suomeen - jos halua on!&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikko kuulostaa aivan liian tutulta. Monen oikeustaju on ymmärrettävästi koetuksella tällaisista perusteluista.

 

Miksi yhteiskunta suojelee rikollista eikä ole lainkaan kiinnostunut uhrin asemasta? Mitä merkitystä uhrille on sillä seikalla, että raiskaajalla on vakituinen työpaikka tai hän sattuu olemaan perheellinen, itse rikoksen kannalta? Ei yhtään mitään merkitystä! Voisiko joku oikeusoppinut valaista ja selventää miksi ainostaan teko ei ole se merkitsevä seikka rangaistusta määrättäessä kuten asian ehdottomasti kuuluisi olla. Enpä usko, valitettavasti.  

 

Mikä tässä oikein siis mättää? Suomalaiselta yhteiskunnalta on täysin sivistymätöntä ja kansalaisten oikeustajun vastaista jaella kerta toisensa jälkeen raiskaajille näitä "saa raiskata jos on vakituinen työpaikka" vapaaraiskaus -kortejaan. Tällainen signaali miten suomalainen yhteiskunta suhtautuu yleisesti raiskaukseen rikoksena, kuten myös laajemmin ihmisen henkeen ja terveyteen kohdistuvaan rikollisuuteen, on yksinkertaisesti sairas ja absurdi eikä sen varsinkaan  nykypäivänä tulisi kestää enää päivänvaloa. Siksi raiskaustuomiot ansaitsevat laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, ei salailua, eikä  hiljaiseksi vaikenemista. Paraillaan eduskunnassa on vireillä hallituksen esitysluonnos seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun muuttamisesta.  

 

Suomi on sivistyksen kehitysmaa mitä tulee raiskas- sekä yleisesti ihmisen henkeen- ja terveyteen kohdistuvien rikosten tuomioihin. Esimerkinä raiskaus mikä on aina erittäin vakava väkivaltarikos, jossa raiskatun koko loppuelämä voi olla siinä hetkessä pilattu, samalla kun raiskauksen tekijälle teon ainoa merkitys on vain vapaaraiskaus -kortin käyttäminen, eli käytännössä ei yhtään mitään. Myös ajatus ensikertalaisuudesta on rikoksen uhria törkeästi loukkaava sekä vaarantaa samalla yleistä turvallisuutta yhteiskunnassamme,  siksi se tulisi jo vihdoin 2010-luvulla kokonaan poistaa rikoslaista.

 

"Yleisen oikeustajun mukaan se, että joku tappaa ensimmäisen kerran, ei ole peruste päästää tekijää lyhyellä vankeudessa istumisella", toteaa Päivi Räsänen osuvasti IL:ssa artikkelissa: Kolmen vuoden välein ei voi raiskata ensikertalaisena

 

Elämme 2010-lukua, mutta suomalainen oikeusajattelu ei ole vapautunut kaikista keskiaikaisista piirteistään. Muutakaan ei voi todeta, kun seuraa ajankohtaista raiskausrikoslakiuudistusta. On myönteistä, että ehdotetut muutokset tekisivät kaikista raiskausrikoksista virallisen syytteen alaisia. Samalla ikivanha ajattelu fyysisestä väkivallasta raiskauksen määrittäjänä jatkuu...  Raiskauslainsäädännön uudistuttava nykyaikaiseksi (TS)

 

Mainittakoon, että mm. Ruotsissa raiskauksesta saa pääsääntöisesti aina ehdotonta vankeutta, Suomessa reilusti yli puolet tuomioista tällä hetkellä ovat ehdollisia.

IL-selvitys: Näin Suomessa tuomitaan raiskauksista 

Vapaaraiskaukset tulee välttämättä kitkeä pois Suomesta.    

 

Luonnos hallituksen esitykseksi seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun muuttamiseksi
http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/lakihankkeet/rikosoikeus/seksuaalirikoksiakoskevanrikoslain20luvunmuuttaminen.html

 

Kyllä uusi laki ja rangaistuskäytäntö saadaan aina ja aika nopeastikin Suomeen - jos halua on! 

]]>
79 http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154170-hupsista-raiskaajalle-ehdollinen-tuomio-koska-talla-on-vakituinen-tyopaikka#comments Kotimaa Oikeustaju Raiskaus Rangaistukset Rikoslainsäädäntö Rikoslaki Sun, 17 Nov 2013 17:41:13 +0000 Timo Vaittinen http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154170-hupsista-raiskaajalle-ehdollinen-tuomio-koska-talla-on-vakituinen-tyopaikka