JukkaKekkonen

Valintakokeet pakollisiksi

Tiedätkö sinä, mitä haluaisit tehdä viiden vuoden päästä? Monelle suomalaiselle lukiolaiselle tämä on kysymys, jonka he joutuvat esittämään toistuvasti. Uusi yksilöllistä vastuuta korostava korkeakoulujen pääsykoepolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa kokelaat eivät enää valmistaudu kokeeseen viimeisen puolen vuoden ajan, vaan sen sijaan lukuaika alkaa jo pahimmillaan yläkoulussa. Kilpailu valmennuskursseineen aikaistuu lukioon ja ylä-asteelle. 
 
Vaikka uuden valintakoejärjestelmän julkilausuttuna tavoitteena oli tukea mahdollisuuksien tasa-arvoa, se on lähes päinvastaisesti luonut aikaisempaa sosiaalisesti syrjivämmän ekosysteeminen. Sosiaalinen asema vaikuttaa käytännössä valintoihin entistä enemmän, kun ne siirtyvät varhaisemmiksi. Lisäksi pojat ovat tyttöihin nähden heikommassa asemassa tässä elämän vaiheessa  
 

On myös kyseenalaista, mikä on uusien opiskelijoiden ja motivaatio opiskelemallaan linjalla, jos heidän taitotasoaan ei ensin testata pääsykokeiden avulla. On pelättävissä, että opintonsa keskeyttävien määrä kasvaa. 
 
Suomen koulutusjärjestelmän perinteinen vahvuus on ollut sen joustava luonne. Nuoren polku ei ole tähän mennessä ollut kiveen kirjoitettu, ja mikäli hänen suunnitelmansa työuran suhteen muuttuvat, ei järjestelmä ole näiden uusien suunnitelmien esteenä. Joustavuus tukee erityisesti  
nuoria, jotka kypsyvät myöhään ja eivät ole varmoja tulevaisuudestaan. 
 
Maamme koulutuspolitiikan tavoitteena on jo pitkään opiskelun tehostaminen ja yliopistoissa tiedettäkin vaaditaan tehtäväksi entistä suoraviivaisemmin talouselämän ehdoilla. Välivuodet on samalla ollut tarkoitus laskea minimiin, jotta valmistuva opiskelija saataisiin mahdollisimman nopeasti yhteiskunnan veronmaksajaksi. Kypsyvä ja itseään etsivä nuori ei siis ole mitään muuta kuin kuluerä, josta pitää päästä eroon. 
 
Korkeakoulujen pääasiallinen tehtävä on kuitenkin sivistää ja kasvattaa nuoria sekä antaa heille mahdollisuudet toimeentuloon. Nykyjärjestelmän seurauksena heistä on kuitenkin nopeasti kehittymässä yritysmaailman orjia, jossa päätökset koulutusohjelmien jatkosta tehdään lyhytnäköisten intressien pohjalta. Samalla se jättää opiskelijan heitteille.  

On selvää, että valintakoejärjestelmään on tehtävä nopeasti osaremontti. Suosituimmilla aloilla on oltava kaikille pääsykokeet. Muutoin emme voi säilyä tulevaisuudessa korkeakoulutuksen huippumaana ja tasa-arvoisen koulutuksen mallimaana. 

 

 

Jukka Kekkonen 

Markus Myllyniemi 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Blogisti edustanee puolueensa järkilinjaa koulutusasioissa. Muutoin demareiden pakko-koulutuslinja eli oppivelvollisuuden nosto on vain peiton jatkamista sen toisesta päästä leikkaamalla. Millään koulutuksella ei voida kumota lahjakkuusjakaumaa eli meillä on aina se "lahjattomin" osa kansaa, jolle sopivat käytännönläheiset tehtävät teoriapainotteista opiskelua paremmin. Koulutusta tarjotaan paniikkiratkaisuna siihen, että oikeaa palkkaa maksava työelämä tarvitsee jatkossa aina vain vähemmän perustason tekijöitä. Elinkeinoelämä lobbaa pitkäkestoisen julkisrahotteisen koulutuksen puolesta, koska se saa siten parempia rusinoita ulos "kakusta". Muu taikina jää sitten yhteiskunnan elätettäväksi ja tempputyöllistettäväksi (tähän on tulossa omat näennäisratkaisunsa, joissa demarit ovat mestareita).

Koulutusjärjestelmä on kaaoksessa ja elinkeinoelämän näkemykset ovat päässeet siellä vaikuttamaan eniten. Esiintyy myös paljon itsetarkoituksellista uskoa institutionaalisen koulutuksen jalostavaan vaikutukseen.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Valintakokeet mittasivat myös muutakuin osaamista mm. sinnikkyyttä, päättäväisyyttä ja tahdonvoimaa sekä motivaatioita. Ja pääsyoppikirjat sisälsivät monissa oppiaineissa paljon lisää tietoja lukio-oppimäärään nähden, siis perustietoa sille, jolle sitten perusopinnoissa ja aineopinnoissa tukeudutaan.

Olen ihan mielenkiinnosta keskustellut koulutusasioista. Jo 2000-luvun lopulla kuulin eräiltä professoreilta, että perusopinnoissa on jouduttu laskemaan arvosteluasteikkoa, koska peruskoulun ja lukion oppimäärän suorittaineilla ei ollut kykyä hyödyntää ja yhdistää aikaisemmin oppimaansa yleissivistystä tenttivastauksiinsa. Siis selvästi heikompi kokonaisymmärrys asioiden tilasta.

Minusta peruskoulun ja lukion tärkein tehtävä on taata riittävät ja laajat yleissivistyksen tiedot ja taidot sekä loogisen ajattelun perusteet. Niitä ei pitäisi enää tahkota yliopistoissa.

Eräs ystäväni totesi, että oikeustieteelliseen pääsemiseksi tarvitaan hyvää muistia ja kestäviä perslihaksia.

Käyttäjän RaunoHuttunen kuva
Rauno Huttunen

Olen täysin samaa mieltä. Olen VAKAVA-työryhmän jäsen. VAKAVA on valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto, joka tekee yhteisen valintakokeen ja toimittaa kokeen ennakkomateriaalin (VAKAVA-kirja). Tulevaisuudessa kasvatuksen alalle yliopistoissa suurin osa opiskelijoista tullaan valitsemaan lukion arvosanojen perusteella ja vain pieni osa VAKAKA-kokeen perusteella. Tämä tulee monilla tavoin vääristämään lukio-opiskelua sekä tulee lisäämään opintojen keskeyttämistä meidän alalla. Kaikkine ongelmineenkin VAKAVA-koe on ollut toimiva järjestelmä ja se on myös ollut oppiva järjestelmä, joka oppii myös hakijoiden kritiikistä.

Käyttäjän JuhaniIivari kuva
Juhani Iivari

Juuri näin, nimenomaan yliopisto-opiskelussa tarvitaan opintoputken sijasta joustavuutta. Koetin aikoinani vakuuttaa opintojen keskeyttämisprosenteista huolestuneille, että informaatioarvoltaan merkittävin oppi mitä opiskelijan kohdalle voi opinnoissaan sattua on havaita, että hänen valitsema ala ei olekaan oikea hänelle. Opintojen jatkaminen alalla, joka syystä tai toisesta ei sovi opiskelijalle tai josta hän ei ole kiinnostunut, on vähintään virheinvestointi yksilötasolla ja tuskin se järkevää yhteiskunnankaan näkökulmasta

Mitä nopeammin opiskelija havaitsee tehneensä väärän valinnan, sitä parempi. Mutta miten nyt tulosohjauksen aikakaudella tällaisesta tulisi positiivisesti palkita yliopistoja?

Toimituksen poiminnat