*

JukkaKekkonen

Historian väärinkäyttöä Kataloniassa?

Historian painolastia nykyajassa on sanottu lyijynraskaaksi (Karl Marx). Tuo paino kuitenkin vaihtelee yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Voidaan puhua jatkuvuuden ja muutoksen elementtien voimasta nykyajassa.

Aivan fundamentaalinen kysymys kuuluu: kuinka paljon nykyisyyden ilmiöistä voimme selittää historian jatkuvuuksien kautta? Tällä kysymyksellä on myös vahva polittinen ulottuvuutensa: voidaanko nykyajan ongelmia selittää historiallisten vääryyksien jatkamiseksi tai toistuvatko vääryydet nykyajassa? Mikä on muuttunut ja miten?

Nämä pohdinnat ovat nousseet erityisen ajankohtaiseksi Katalonian itsenäistymispyrkimysten kautta. Itsenäisyyden puolustajat ovat ottaneet tarkoitushakuiset historiantulkinnat apuneuvokseen tavalla, joka saa yhä ongelmallisempia muotoja. Nämä tulkinnat liitetään uhriutumisen teemaan.

Separatistit ovat korostaneet Kataloniaa sortavan Espanja valtion jatkuvuutta myös Francon diktatuuriin jälkeen ja  demokraattisen perustuslain (1978) aikana. Espanjahan siirtyi diktatuurista demokratiaan kiihkeän ja jännitteisen, mutta lakisidonnaisen prosessin kautta. Sitä pidettiin yleisesti menestystarina. Siitä eteenpäin Espanjasta on tullut demokraattinen oikeusvaltio, jossa valtaa on hajautettu 17 autonomisella alueelle.

Unohtamatta demokratiavajeesta ympäri Eurooppaa aiheutuneita jännitteitä, on täysin valheellista sivuuttaa demokratian aikaiset yhteiskunnalliset muutokset Espanjassa. Demokratian vakiinnuttaminen on kukistanut ETAn terrorismin ja kansalaisten elintaso ja oikeudet ovat vahvistuneet ennen näkemättömästi.

Suorastaan häikäilemätöntä historian väärinkäyttöä on Francon 15.10.1940 teloituttaman Katalonian alueparlamentin puhemiehen Lluis Companysin nostaminen palvelemaan Puigdemontin propagandaa. Companys, radikaali tasavaltalaisen, julisti 1934 oikeiston vaalivoiton jälkeen Katalonian itsenäiseksi kansakunnaksi Espanjan valtiossa.  Oikeistohallitus vangitsi hänet, mutta kansanrintaman helmikuussa 1936 saavuttaman vaalivoiton jälkeen hänet vapautettiin ja hän palasi Katalonian alueparlamentin johtoon.

Francon (nationalistien) joukkojen voitettua sisällissodan (31.3.1939) ja luotua repressiivisen yhden sallitun puolueen diktatuurin, hän lähti maanpakoon Ranskaan, josta natsien liittolaiset luovuttivat hänet Espanjaan. Sotilastuomioistuin tuomitsi hänet pikaoikeudenkäynnissä sotilaskapinasta kuolemaan. Companys teloitettiin ampumalla.

Puigdemont tukijoukkoineen ei todellakaan ansaitse Companysta oman politiikkansa oikeuttajaksi. Sitä ei tietysti ansaitse Rajoykaan (hän ei ole tosin sitä yrittänytkään). Luonteva jatkumo Companysin politiikasta löytyisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja alueellista autonomiaa puolustavista poliittisista liikkeistä. Niitäkin löytyy nyky Espanjasta.

Olennaista on tajuta se, että nyky Espanja ei ole alueittensa väestöä sortava raaka diktatuuri. Poliittista toimintaa ei rajoiteta ja valheita ja vääristeltyä historian tulkintojakin voi rauhassa esittää oman asiansa edistämiseksi.

 

Jukka Kekkonen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Koululaisena en koskaan ymmärtänyt, mikä historiassa on vitsinä. En ymmärtänyt, mihin sitä voisi käyttää.

Vasta paljon myöhemmin oivalsin, että historiaa voi käyttää poliittisena vipuvartena ihmismassojen lietsomiseen milloin mitäkin asiaa puolustamaan tai vastustamaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

On historialla nämäkin (väärin-)käyttömahdollisuudet. Historian merkitystä on totuttu luonnehtimaan sanomalla, että historia on nykyisyyden ja tulevaisuuden ymmärtämisen avain. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen, vaan jatkuvasti on harkittava, missä määrin "historiaa toistaa itseään" eli mitä historiasta voi kulloinkin oppia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jos historiasta halutaan jotain oppia, niin juuri nyt pitäisi keskittyä 1930-lukuun eikä Kataloniaan.

Leon Trotsky -- FASCISM -- What It Is and How To Fight It

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #3

Varmasti siihenkin, mutta nykyhetkessä on aina käynnissä lukuisia prosesseja, joihin voi yrittää hakea valaistusta mm. historiasta.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Espanjalaisen komposiittivaltion rakenteelliset ongelmat juontavat juurensa jo jostain paljon kauempaa kuin vuodesta 1978 tai edes 1939.

Kannattaa muistaa, että tämä ei ole vain Katalonian vaan myös Kastilian kriisi. Kun historia ja kieli ovat erottaneet nämä kaksi kansakuntaa toisistaan, niiden ainoiksi yhdistäviksi tekijöiksi jäävät ranskalainen monarkia ja italialainen kirkko. Ja ehkä eurooppalainen unioni, jos Euroopan komissio sellaisen tahtotilan jostain syvältä sisästään kaivaa.

"Poliittista toimintaa ei rajoiteta"

Erikoinen väite ottaen huomioon toissaviikkoiset tapahtumat.

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Itse keskustelen paljon katalaanien kanssa. Itsenäistymistä kannattavilla katalaaneilla on tietysti paljon erilaisia argumentteja ja selvää liioitteluakin retoriikassa ilmenee. Mutta valitukset Espanjan toimintaa kohtaan ovat usein hyvin konkreettisia: minkä takia Kataloniassa on voimassa itsehallintolaki, joka ei ole niin Katalonian parlamentin kuin kansalaisten hyväksymä? Parlamentin versio vesitettiin ensin Espanjan parlamentissa ja vuonna 2006 kansanäänestyksellä ratifioitu kompromissi perustuslakituomioistuimen toimesta vuonna 2010. Minkä takia Espanja on johdonmukaisesti kieltäytynyt neuvottelemasta Katalonian aluehallinnon kanssa oli sitten kyse taloussopimuksesta vuonna 2012 tai kansanäänestykseen liittyneistä pyynnöistä 2013-2017? Minkä takia Katalonialle ei myönnetä oikeutta päättää? Minkä takia vuosien varrella Espanjan ainoa vastaus poliittiseen ongelmaan on ollut tuomioistuimet? Minkä takia rauhanomaisia äänestäjiä piti hakata 1.10.?

On tietysti väärin vetää näistä johtopäätös että Espanja on diktatuuri mutta jos katalaani puhuu retorisesti sorrosta, hän yleensä viittaa ihan konkreettisiin asioihin ja pystyy kysyttäessään perustelemaan tarkemmin.

Mitä professori Kekkonen tarkoittaa viittaamalla tarkoituksenhakuisiin historiantulkintoihin tai Companyksen nostamiseen? Onko mielessä jonkin poliitikon lausunnut vai mikä? Kuten edellisessä blogitekstissään, myös tässä hän jättää esimerkit mainitsematta.

Tottakai Kataloniassa muistellaan aina 15.10. Companyksen teloitusta näkyvästi. Kyseessä on yksi Katalonian historian dramaattisimmista hetkistä. On häikäilemätön vääryys ettei hänen tai monien muiden teloitustuomiota ole mitätöity myöhemmin ja pyydetty selkeästi anteeksi Espanjan valtion toimesta. No tämä liittyy laajempaan tematiikkaan unohtamisen ja eteenpäinmenemisen politiikasta joka oli keskeistä pääosiltaan hyvin edenneessä Espanjan siirtymisessä demokratiaan sekä sitä seuranneessa ajassa.

Suurin huomio Companykseen liittyen viime päivinä on tietysti ollut kohu missä PP:n tiedottaja ennakoi Puigdemontille "samanlaista loppua". Hän korjasi varsin pian ettei tosiaan tarkoittanut teloitusta vaan pidätystä vuonna 1934 mihin Kekkonenkin viittasi. Mutta lausunto herätti valtavan reaktion katalaanien keskuudessa ja jälleen anteeksipyyntöä ei kuulunut.

Laura Similä

Jane Riitakorpi voisi kertoa, että työskentelee Diplocatille.

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Entä sitten? Siellähän se lukee kaikkien omien blogikirjoitusteni perässä koska pyrin avoimuuteen. Et kai odota että lisään "disclaimerin" jokaiseen kommenttiini jokaiselle palstalle? Kaikki mielipiteeni ja näkemykseni ovat omiani vaikka satunkin nyt olemaan tämän syksyn työharjoittelussa täällä, piste. Olen kirjoittanut Katalonian tilanteesta tänne puheenvuoroonkin vuodesta 2014 lähtien.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Enpä näe tässä kauheasti historian vääristelyä. Espanja on jo pitkään kohdellut melko tylysti katalaaneja. Francon diktatuuri ei ollut poikkeus. Eivät itsenäisyysjohtajat aina ihan kauhean järkevästi ole toiminneet, mutta eipä Rajoyn ja hänen hallituksensa toimintakaan ole sieltä fiksuimmasta päästä. Äänestäjien piekseminen, kieltäyttyminen neuvotteluista ja mahdollinen autonomian väliaikainen kumoaminen eivät paranna tilannetta yhtään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Historialla voisi perustella Katalonian itsenäisyyttä ja autonomiaa kuten myös täyttä lannistamista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Pysähtyneisyyden ajan professori, jolle
veronmaksajat maksavat palkan ja eläkkeen.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Katatoninen vai kataloninen skitsofrenia? Montakohan kertaa tämä Zombie-projekti saa uuden elämän?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Helsingissä oli 29.9.2017 Euroopan ja maailman tiedeakatemioiden seminaari 'Human Rigths and the Arctic'. Se kuului sarjaan jota on järjestänyt Saksan tiedeakatemia, the German National Academy of Sciences Leopoldina.

Suomessa sanotun seminaarin tieteellisenä järjestäjänä toimi Jukka Kekkonen, Suomen Tiedeakatemioiden ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja.

Ymmärsin että seminaarissa pohdittiin myönteisessä mielessä alkuperäiskansojen, mm. saamelaisten ihmisoikeuksia ja itsehallintoa. Itsehallinnon esteenä puhuttiin myös kolonialismista.

Kuulunevatko katalaanit ja baskit niinsanottuihin alkuperäiskansoihin? Kuitenkin ihmetyttää Jukka Kekkosen miltei tunteenomainen kiinnittyminen näiden kansojen (esim. katalaanit) pyrkimyksiä vastaan ja militanttiluonteisen keskushallinnon puolelle.

Tuollainen kiinnittyminenkö on alkuperäiskansojen human rights -toteutusta, mistä tiedemaailman seminaareissa niin kauniisti puhutaan.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Komiteoita sekä professoreita riittää nykyään uskomaton määrä. Millä lienee itsensä työllistävät, mutta professori Kekkosen näkemykset eivät muuta miksikään sitä, että Katalonian itsenäisyys ei ole kansainvälisen mielipiteen varassa.

Maakunnassa on elinkykyä erillisenä valtiona. Itsenäisyydestä päättäminen on aina ollut itsenäisyyttä haluavan väestön päätös. Siihen ei siis liity eikä voi liittyä juridiikkaa, joka onkin poikkeuksetta laadittu kaikkia irtaantumispyrkimyksiä vastaan, tietenkin.

Katalaanien oikeus itsenäisyyteen on juuri yhtä suuri kuin heidän halunsa siihen. Alueen itsenäisyys on yhtä oikeutettua kuin USAn, Suomen, Israelin tai Saudi-Arabian. Kaikki syntyneet väkivallan kautta. Eikä nytkään kaukana tästä olla Iberian niemimaalla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Maakunnassa on elinkykyä erillisenä valtiona. Itsenäisyydestä päättäminen on aina ollut itsenäisyyttä haluavan väestön päätös. Siihen ei siis liity eikä voi liittyä juridiikkaa, joka onkin poikkeuksetta aina laadittu kaikkia irtaantumispyrkimyksiä vastaan, tietenkin."

Kyllä valtion itsenäisyyteen liittyy aina monellakin tavalla juridiikkaa, kuten alla olevasta Wikipedian määrittelystä ilmenee. Käyttääkö Katalonia "alueellaan omintakeista ja pysyvää valtaa" eli onko sillä "legitiimi väkivaltamonopoli tietyllä alueella"? Ei siltä näytä nyt eikä aivan lähitulevaisuudessakaan.

Riittävän useiden valtioiden on tunnustettava uuden valtion itsenäisyys, jotta se olisi suvereeni valtio. Ei näytä siltä, että esimerkiksi Espanja tai muutkaan EU-maat sitä tekisivät. - Sinänsä ikävää katalonialaisten kannalta. Mutta tämä on sekä politiikkaa että juridiikkaa.

Usein on käynyt niin, että itsenäisyys on otettu väkivalloin ja säilytetty samalla keinolla. Katalonialla ei liene siihen resursseja. Ja jos olisi, se merkitsisi veristä ja tuhoisaa sisällissotaa.

------------------
Wikipedia. "Sanalla valtio viitataan sekä poliittiseen ja alueellisen kokonaisuuteen että hallinnolliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen järjestelmään.[1] Julkisoikeuden mukaan valtio on ihmisyhdyskunta, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.[2]
Valtio on osa yhteiskuntaa. Max Weberin klassisen määritelmän mukaan valtio on organisaatio, jolla on legitiimi väkivaltamonopoli tietyllä maantieteellisellä alueella."

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Maailma ei rakennu wikipedian varaan eikä maiden itsenäistyminen lakien varaan. Käytännössä lähes jokainen itsensä itsenäiseksi julistanut alue on myös ennemmin tai myöhemmin tunnustettu valtioksi. Ja yleensä itsenäistymisiin liittyy kasapäittäin ruumiita, koska oikeutta ei saa juridiikan ansiosta. Oikeus on mitä kansa haluaa eikä mitä lakikirja sanoo. Kyllä sinun tulisi tämä tietää.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kukaan ei ole suinkaan väittänyt maailman rakentuvan Wikipedian varaan. Samat tiedot saa muistakin lähteistä.

Saamme mitä todennäköisimmin pian nähdä, että Espanjan laki estää ainakin tässä vaiheessa Katalonian itsenäistymishaaveet. Siitä voidaan tietenkin väitellä onko kyseinen laki oikeudenmukainen vai ei, mutta se on kuitenkin hyväksytty Espanjan hallintoelimissä laillisessa järjestyksessä, ja sen takana on Espanjan valtion väkivaltakoneisto.

Joskus kansa(n enemmistö) ja lakikirja ovat samalla kannalla, ja näin näyttää nyt olevan tilanne Espanjassa. Mitä tapahtuu Katalonian itsenäisyyden suhteen myöhemmin, sitä emme pysty nyt sanomaan.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Espanja ei ole enää muutamaan kymmeneen vuoteen ollut diktatuuri, mutta Espanjan monarkki on diktaattorin asettama.

Perustuslain sisällöstä en ole tarkemmin perillä, mutta mielenkiintoista olisi tietää, paljonko siinä on Francon räätälöimää, eli mikä on hänen perintönsä Espanjan nykyisessä valtiomuodossa.
Tästä olisi mielenkiintoista saada lisävalaistusta, mieluummin kiihkotonta tai kahdelta eri näkökannalta, Kataloniasta kun on nyt kyse.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Tämä kirjoitus täyttää Euroooan Unionin näkemyksen katalaanien alueoikeuksista. Lisäongelmia ei eurooppaan haluta.

Kummallista puhetta tuo Kekkosen "Olennaista on tajuta se, että nyky Espanja ei ole alueittensa väestöä sortava raaka diktatuuri. Poliittista toimintaa ei rajoiteta ja valheita ja vääristeltyä historian tulkintojakin voi rauhassa esittää oman asiansa edistämiseksi.".

Kataloniassa baskeista puhutaan veljinä kun taas espanjaa pidetään paikallisesti yhä diktatuurina. Joku syy tähän täytyy olla?

Mistä johtui nuo poliisin suorittamat vaalien aikana lähes tuhannen ihmisen pahoinpitelyt ja katalonian johtajalle vihjattu tappotuomio?

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Demla-Kekkonen kuuluu niihin oikeustieteilijöihin, joita edelleen harmittaa se, ettei Suomea aikanaan liitetty puoleen Eurooppaan rauhaa ja turvaa tuoneeseen Neuvostoliittoon. Jos olisi, hän olisi pitänyt kiinni siitä vielä DDRn kaatumisenkin jälkeen.

Nyt hän on kohdistanut tämän ihailun ja pyytettömän alamaisuutensa Eurostooliiton tukemiseen. Häneltä tuntuu nykyään löytyvän myös "asiantuntijalausunto" jokaisen oikeusalan kysymyksistä, vaikka kannattaisi kyllä pitäytyä vain roomalaisessa oikeudessa.

Kaipa (euro)sosialistiveljet kutsuvat antamaan näitä poliittisesti sopivia lausuntoja, niin Kekkonen saa hieman lisää tuloja kapean yliopiston leivän päälle.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Katalaanit ovat valmiita luopumaan vaikka toisesta yläraajastaan säilyäkseen itsenäisenä EU-maana.Eivät vaan tunnu ymmärtävän asiaan liittyviä rajoitteita.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Totta ja ongelmana on se, että EU on määritellyt jäsenvaltionsa eikä siellä listassa ole sellaista valtiota kuin Kataloniaa. EU:hun liittyessä tarvitaan uusille jäsenille tarvitaan kaikkien EU:ssa jäseninä olevien maiden hyväksyntä. Voidaan vain miettiä, että kumpi on todennäköisempää; tunkea elefantti neulansilmän läpi vai se, että Espanja hyväksyy itsenäisen Katalonian osaksi EU:ta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Espanjan perustuslakituomioistuin otti tänään kantaa niihin rajoitteisiin.
http://www.independent.co.uk/news/world/europe/cat...
https://www.tribunalconstitucional.es/NotasDePrens...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mikäli vaihtoehtoja ei ole niin pitää hyväksyä uusi sota. Onhan näitä nähty mutta voisihan sitä viisastua.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Kansojen oikeus itsenäisyyteen ei liity mitenkään niiden itsemääräämisoikeutta rajoittavan maan poliittiseen järjestelmään. Ei Suomikaan itsenäistynyt siksi, että Venäjä ei ollut demokratia.
Itsenäisillä valtioilla on omituinen tapa vastustaa itsenäisten valtioiden syntymistä.

Toimituksen poiminnat